Kanta-Häme Hämeenlinna

Työntekijä voitti Hämeenlinnan teatterin palkkariidassa: 70 euron muunnosvirheestä paisui oikeudessa kymmenien tuhansien lasku

Oikeus: Hämeenlinnan teatterin on maksettava yli 11 000 euroa palkkarästejä työntekijälle. Taustalla on kiista 70 euron suuruisesta euromuunnosvirheestä.
Hämeenlinnan kaupunginteatterin työntekijä haastoi työnantajansa oikeuteen palkkariidassa. Käräjäoikeus päätti jutun työntekijän eduksi, eikä hovioikeus myöntänyt teatterille jatkokäsittelylupaa. Kuva: Terho Aalto
Hämeenlinnan kaupunginteatterin työntekijä haastoi työnantajansa oikeuteen palkkariidassa. Käräjäoikeus päätti jutun työntekijän eduksi, eikä hovioikeus myöntänyt teatterille jatkokäsittelylupaa. Kuva: Terho Aalto

Vuosia sitten virheellisesti tehty palkkamuunnos on käymässä Hämeenlinnan kaupunginteatterille kalliiksi.

Käräjä- ja hovioikeus ovat ratkaisseet työntekijän ja teatterin välisen palkkariidan työntekijän hyväksi niin, että teatterin on maksettava työntekijälleen yli 11 300 euroa palkkarästejä korkoineen.

Rästien lisäksi teatteri joutuu Kanta-Hämeen käräjäoikeuden päätöksen perusteella maksamaan työntekijän noin 27 300 euron oikeudenkäyntikulut. Teatterin omat oikeudenkäyntikulut olivat 9 390 euroa, joten jutun puinti on korvauksineen ja asianajokuluineen maksanut teatterille yli 48 000 euroa. Riidassa on kyse noin 70 euron näkemyserosta kuukausipalkassa.

Hovioikeus päätti tällä viikolla olla myöntämättä jatkokäsittelylupaa Hämeenlinnan kaupunginteatterille. Käräjäoikeuden marraskuussa 2019 antama tuomio jää voimaan, ellei teatteri pyydä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta (KKO).

Kiistan siemen vuodelta 2002

Kiistan taustalla ovat työsopimukset, jotka teatteri solmi työntekijänsä kanssa samoihin aikoihin, kun Suomen valuutta muuttui markasta euroksi.

Työntekijä alkoi helmikuussa 2002 tehdä teatterissa eri työtä kuin mihin hänet oli toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella palkattu. Eri tehtävän vuoksi työntekijälle tehtiin teatterituotannon kestoon sidottu määräaikainen sopimus, jossa hänen kuukausipalkakseen oli kirjattu 13 500 markkaa.

Hiljalleen työntekijä vakiintui työskentelemään uudessa työssä, mutta vielä aluksi aina uuden tuotannon alkaessa hänen määräaikainen sopimuksensa uusittiin. Syksyllä 2002, sopimuspäivityksen yhteydessä, kuukausipalkaksi kirjattiin 2 200 euroa.

 


”Teatterin mukaan työntekijän kanssa oli vuonna 2002 solmittu kokonaispalkkasopimus, jossa kuukausipalkaksi oli sovittu mainittu 2200 euroa.”


 

Tätä palkkaa käytettiin vuosien ajan laskuperusteena muun muassa yleiskorotuksissa, henkilökohtaisissa lisissä ja lomarahassa. Työntekijän mielestä kuukausipalkka pohjautui virheelliseen muunnoslaskuun.

Vuoden 2002 valuutanmuunnossuhteella yksi euro oli noin 5,95 markkaa. Tarkalla suhteella laskettuna 13 500 markan kuukausipalkka olisi ollut 2270,54 euroa. Kuukausipalkka oli siis tuolloin noin 70 euroa liian matala, arvioi työntekijä.

Oikeuteen viedyssä palkkariidassa työntekijä haki puuttuvia tehtäväkohtaisia palkkoja, henkilökohtaisia lisiä ja lomarahoja vuosilta 2012–2018. Tuolta ajalta palkkasaatava ei oikeuden mukaan ollut vanhentunut.

Ennen oikeusriitaa teatteri oli maksanut työntekijälle osan, yli 22 000 euroa, tämän vaatimista saatavista. Saatavat oli laskettu silti työntekijän mielestä yhä väärällä, 2200 euron kuukausipalkalla. Peruspalkkaa puitiin oikeudessa.

Teatteri: kokonaispalkkasopimus

Oikeudessa teatteri kiisti työntekijän palkkavaatimukset ja vaati kanteen hylkäämistä.

Teatterin mukaan työntekijän kanssa oli vuonna 2002 solmittu kokonaispalkkasopimus, jossa kuukausipalkaksi oli sovittu mainittu 2200 euroa.

Teatteri huomautti oikeudelle, että työntekijän työtehtävän mukainen pohjapalkka oli aikanaan huomattavasti tuota summaa matalampi. Lisäksi teatterin mukaan se oli jo hoitanut velvoitteensa maksaessaan työntekijälleen puuttuvat palkat.

 


”Tarkalla suhteella laskettuna 13 500 markan kuukausipalkka olisi ollut 2270,54 euroa.”


 

Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että työntekijän sopimus oli muodoltaan epäselvä, eikä siinä ollut muun muassa kaikkia kokonaispalkkasopimukselta vaadittuja palkan erittelyjä.

Epäselvyyden takia käräjäoikeus tulkitsi sopimusta työntekijän eduksi ja katsoi, että 13 500 markkaa oli sovittu hänen peruspalkakseen. Oikeus päätyi niin ikään työntekijän kannalle siinä, että myöhemmin tehty 2 200 euron palkkakirjaus oli euromuunnoksesta johtuva virhe.

Turun hovioikeus arvioi, ettei sillä ole aihetta epäillä käräjäoikeuden päätöksen oikeellisuutta.

Toimitusjohtaja: Harmillinen riita

Hämeenlinnan teatterin toimitusjohtaja Pasi Ruohonen ei osaa sanoa, aikooko teatteri pyytää valituslupaa KKO:lta. Hän ei ollut haastatteluhetkellä vielä nähnyt hovioikeuden ratkaisua. Ruohonen on aloittanut työssä sen jälkeen, kun palkkariita alkoi. Hän kuvaa riitaa harmilliseksi.

– Mielelläni näen, että tämä tavalla tai toisella saadaan pois päiväjärjestyksestä.

Kyseessä on hänen mukaansa yksittäistapaus, eikä vastaavia sopimuskäytäntöjä ole muilla työntekijöillä ollut.

Palkkariidan voittanut työntekijä ei halunnut kommentoida oikeuden ratkaisua Hämeen Sanomille. HäSa

Päivän lehti

5.8.2020