Hämeenlinnan kaupunginhallituksen 19.8. käsittelemän työllisyyden puolivuotiskatsauksen mukaan Hämeenlinnassa ja Hämeenlinnan seudulla on voimakas kohtaanto-ongelma osaavan työvoiman saatavuudessa ja tarjolla olevien avoimien työpaikkojen täyttämisessä.
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäisen mukaan työvoimapula on todellinen, mutta Hämeenlinnan seutu ei ole muuhun maahan nähden erityisen poikkeava.
– Jos työhön vaaditaan erityisosaamista, meidän pitää miettiä, millä saamme esimerkiksi lääkäriperheen muuttamaan Hämeenlinnan seudulle. Se on vetovoimakysymys. Hämeenlinnalla on hyvä maine, mutta osaavan työvoiman saaminen tänne on kuitenkin hankalaa.
Eerikäisen mukaan työvoimapulaan aloilla, jotka eivät vaadi yhtä korkeaa erityiskoulutusta, vaikuttaa esimerkiksi nuorten kiinnostus aloja kohtaan.
Esimerkkeinä hän mainitsee metalli-, rakennus- ja ravintola-alan, joihin on vaikea saada kiinnostunutta nuorta työvoimaa.
Eerikäisen mukaan joillakin aloilla törmätään myös kannustinloukkuongelmaan. Matalasti palkatuilla aloilla palkan ja tukien välinen erotus voi olla liian pieni, jotta työnteko olisi motivoivaa.
Työvoimapulaan vaikuttaa osaltaan myös työttömyyden lasku. Hämeen Ely-keskuksen mukaan työttömyys Kanta-Hämeessä on laskenut 10 prosentilla viime vuoden heinäkuusta. Myös nuorisotyöttömyys on laskenut.
– On erittäin hyvä, että työttömyys on vähentynyt. Silläkin on vaikutusta, mutta se on valitettavan pieni tekijä, Eerikäinen kertoo.
Myös väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa työvoimapulaan. Työmarkkinoilta eläköityy enemmän työntekijöitä kuin uusia aloittaa.
– Me emme edes ymmärrä vielä, miten paha työvoimapulasta tulee pienenevien ikäryhmien myötä.
Veitsenterällä ei kuitenkaan Eerikäisen mukaan vielä olla. Esimerkiksi oppilaitosyhteistyöllä pystytään vaikuttamaan työvoimatilanteeseen. Myös erilaiset rekrytointitilaisuudet, kuten Parolan Panssariprikaatissa tällä viikolla järjestetty rekrytointitapahtuma, auttavat yrityksiä tavoittamaan työvoimaa. Tapahtuma järjestettiin nyt kolmatta kertaa.
Rekrytointitapahtumaan prikaatissa osallistui esimerkiksi päivittäistavarakauppaketju Lidl. Ketjun HR-asiantuntija Saila Salminen kertoo, että hakemuksia on edelleen tullut paljon, mutta osaavia työntekijöitä on vaikea löytää.
– Sekä myymälä- että varastotöissä se paljon puhuttu asenne ratkaisee. Hakijan pitää olla motivoitunut ja avoin uuden oppimiselle. Työt varastossa ja myymälöissäkin ovat myös melko fyysisiä, Salminen toteaa.
Salminen uskoo, että rekrytointitapahtumissa voidaan motivoida nuoria hakemaan töitä kohtaamalla heidät kasvokkain.
Sector Alarm Finlandin aluemyyntipäällikkö Nicholas Madsenin mukaan myyntityöhön on vaikea löytää tekijöitä koko Suomessa.
– Voi olla, että myyntityötä kartetaan historian takia. Usein puhutaan vain puhelinmyynnistä, mutta myyntiosaamisesta on hyötyä melkein jokaisessa työssä, Madsen kertoo.
Madsen kertoo, että yksi yrityksen kaikkien aikojen parhaista myyjistä tuli töihin suoraan armeijan jälkeen. Myös prikaatin rekrytointitapahtumassa yhteystietoja ehdittiin vaihtaa.
Teräsyhtiö SSAB:n henkilöstöhallinnon asiantuntija Minna Norokallion mukaan työvoimapulaa yrityksessä ei toistaiseksi ole havaittu Kanta-Hämeessä. Yritys työllistää maakunnassa noin 900 työntekijää.
– Meillä on paljon yhteistyötä ammattikoulujen kanssa. Kyllä meille on toistaiseksi löytynyt hyvin työntekijöitä, Norokallio toteaa.
Varusmiestoimikunnan puolelta tapahtumaa järjestäneen Jori Saarisen mukaan tapahtumassa yritykset tavoittavat kahden päivän aikana noin 1 500 varusmiestä. HÄSA
