Kanta-Häme

Työpäivä alulle jumpalla

Kello on seitsemän. YIT Rakennus oy:n elementtitehtaalla työpäivä on juuri alkanut, mutta työntekijät vain venyttelevät raajojaan ja pyörittelevät olkapäitään.

Kymmenen minuutin jälkeen johtaja Marko Oinas riisuu kypärän ja suuntaa Tampereelle.

– Mukavasti meni. Porukka oli sitoutunutta. Tulin Helsingistä varta vasten aamuverryttelyn yllätysvetäjäksi, sanoo Oinas.

Rakennusala viettää tällä viikolla työturvallisuusviikkoa sekä yhteisin että yritysten erillisin tempauksin. Elementtitehtaan parikymmenpäiselle työporukalle aamujumpat eivät ole uusi asia. Niitä kokeiltiin aikaisemmin vapaaehtoispohjalta, mutta alkuinnostuksen jälkeen käytäntö kuihtui olemattomiin.

Viime kesästä lähtien liikunnallinen aamunavaus kahdesti viikossa on ollut kaikille pakollinen.

– Alkuun oli vähän happamia naamoja. Mutta ilmeisesti kaikki ovat huomanneet, että paikkojen avaaminen ja aivojen herättely tekee ihan hyvää, eikä kukaan ole enää nurissut, kertoo tehdaspäällikkö Harri Alanen.

Suomalaisilla rakennustyömailla on jumpattu jo yli vuosikymmenen ajan. Vakuutusyhtiö Ilmarinen palkitsi Skanskan ja NCC:n yhteistyössä kehittämän aamuverryttelyn Vuoden henkilöstötekona vuonna 2007. YIT:llä työhyvinvointiin on kiinnitetty keskitetymmin huomiota viimeisen viime vuoden ajan.

– Olemme alkumetreillä. Meidän yli 200 työmaasta jumppa on vakiintunut käytäntö joka neljännellä tai viidennellä, arvioi työturvallisuuspäällikkö Ville Sivunen.

Työntekijöiden työkyvyn parantamisella ja ylläpidolla tavoitellaan luonnollisesti sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja ennenaikaisten eläköitymisten vähenemistä. Luotettavia tilastotietoja näiden kehityksestä ei ole, sillä kaikki alan yritykset eivät ilmoita tietojaan liitoille eivätkä työterveyshuoltoon.

YIT:llä työhyvinvointia edistetään jumppaamisen lisäksi mm. työvaiheiden paremmalla ennakkosuunnittelulla ja johdon järjestelmällisillä työmaakäynneillä. Turvavarttien aikana käydään yhdessä läpi työmaan ajankohtaiset asiat.

– Ihan keskeinen asia on avoimempi keskustelu. Työmailla vallitsee äijäkulttuuri. Otetaan vaan lisää buranaa ja mennään nurkan taakse kiroilemaan, sanoo Sivunen.

Yksi sairauspäivä maksaa rakennusalalla noin 600 euroa, ja työntekijät harmaantuvat samaan tahtiin muun työväestön kanssa. Mahdollisuudet vanhempien työntekijöiden töiden keventämiseen ovat rajalliset.

– Suurin haaste on vaikuttaa 30–35-vuotiaisiin siten, että heidän jaksamisensa olisi viisikymppisenä taattu. Ennaltaehkäisy tulee yhteiskunnankin kannalta aina halvemmaksi, sanoo Sivunen.

Työhyvinvointitarjotin on Työterveyslaitoksen, Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n yhteishanke, joka päättyi vuosi sitten. Tarjotin kokosi yhteen rakennusalalla hyviksi havaittuja työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä, jotka ovat vapaasti yritysten käytettävissä.

Fyysisesti vaativissa töissä työhyvinvoinnin merkitys korostuu.

– Jos ei olla kunnossa, rakennustöitä ei yksinkertaisesti tehdä. Vaikka toimistotyössä saisi samat sairaudet, niistä ei ole samanlaista haittaa, sanoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Panu Oksa.

Oksan mutu-tuntuman mukaan Suomessa rakennusalalla ymmärretään työhyvinvoinnin merkitys.

– Parempaa lähtökohtaa ei oikeastaan voi olla, kuin että työnantaja- ja työntekijäjärjestöt lähtivät hankkeessa yhdessä liikkeelle. Se on tosi hieno juttu, sanoo Oksa. HÄSA

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic