Maahanmuuttajien työlupien saamisen helpottaminen Suomessa nousee hämeenlinnalaisten päättäjien keskuudessa yhdeksi keskeiseksi tavaksi lisätä työperäistä maahanmuuttoa.
– Hämeen ammattikorkeakoulussa on yli 500 kansainvälistä opiskelijaa. Valmistuttuaan opiskelijalla on vain kuukausi aikaa olla Suomessa, mikä tuntuu epäinhimilliseltä, jos opiskelija halutaan tänne tekemään töitä. Vaadimme, että opiskelupaikan Suomesta saaneelle myönnettäisiin työlupa automaattisesti valmistumisen jälkeen, sanoo Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka viitaten aluejärjestön tuoreeseen kannanottoon.
Samoin tilanteen näkee myös vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Veera Jussila.
– Jos opiskelijoita ei saada jäämään tänne sen takia, että he eivät saa työlupiaan kuntoon lainsäädännöstä johtuvassa määräajassa, onhan se vähän tyhmää.
”Työperäisen maahanmuuton ohjelman valmistelu aloitettava”
Hämeen Yrittäjät ajaa myös, että Hämeen elyn aluekohtaisista työlupalinjauksista poistettaisiin saatavuusharkinta.
– Lisäksi meillä on ollut kymmenkunta vuotta maakuntatasoisissa asiakirjoissa tavoitetila, että aloittaisimme työperäisen maahanmuuton ohjelman valmistelun. Vaadimme, että se aloitettaisiin nyt, Haukka sanoo.
Hän saa kannatusta keskustan ryhmän varapuheenjohtajalta Jukka Sorvarilta.
– Ohjelman myötä joutuisimme tarkastelemaan vaihtoehtoja, ja samalla selviäisi, onko työperäiselle maahanmuutolle oikeasti tarvetta.
Työllisyyspalvelutkin organisoitava uudelleen
Niin Veera Jussila kuin maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen Hämeen liitosta peräänkuuluttavat entistä tarkempaa kartoitusta siitä, minkälaista työvoimaa ja siihen liittyvää koulutusta Hämeenlinnan seudulla tarvitaan.
Lisäksi yritysmaailman ja ulkomaalaisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien kohtaantoa pitäisi edesauttaa nykyistä paremmin.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Helena Lehkonen toivoo työllisyyspalveluiden ja siihen liittyvien sosiaalipalveluiden uudelleen organisointia vastamaan tämän päivän ”pätkätyökulttuuria”.
Palvelua ja koulutusta saatava englanniksi
Sekä Ahonen että Lehkonen ajavat Kanta-Hämeeseen englanninkielistä palvelupolkua.
– Olisi hienoa, jos meillä olisi edes yhdessä kunnassa englanninkielinen luokka esiopetuksesta lukioon. Lisäksi meillä pitäisi olla englanninkielisiä sote- ja muita palveluja ulkomaisille osaajille, jotta heidän olisi helppo tulla tänne ja integroitua edes palveluiden osalta, Ahonen tiivistää.
Suomen kielen koulutuksen tärkeyttä korostavat lähes kaikki vastanneet. Sekä Helena Lehkonen että Jukka Sorvari nostavat esiin kielitaitovaatimusten porrastamisen.
– Kaikilla aloilla ei välttämättä tarvita erinomaista suomen kieltä. Tärkeää olisi, että kieltä voisi opetella työnteon lomassa kevennetyllä mallilla, Sorvari ehdottaa.
Kansainvälinen koulu myös arveluttaa
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution (kok.) ehdottama kansainvälisen koulun perustaminen Hämeenlinnaan saa kannatusta perussuomalaisten ryhmänjohtajalta Vesa Mäkiseltä.
– Sillä saataisiin tänne erilaisia osaajia (perheineen), koska heidän olisi helpompi tehdä päätös muutosta ja ottaa tarjottu työpaikka vastaan.
Sosialidemokraattien ryhmänjohtaja Anne Laatikainen ihmettelee Raution vaatimusta.
– Julkisin varoin se ei ole mitenkään realistista, kun mietitään Hämeenlinnan taloudellista tilannetta. Yksityiskoulu olisi eri asia.
Demarit: Palkkoja ja työntekijöiden oikeuksia ei saa polkea
Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki vastaajat kannattavat työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
– Hämeenlinnassa on jo nytkin työllistettäviä, niin maahanmuuttajia kuin syntyperäisiäkin (suomalaisia). Työllistetään ensin heidät ja katsotaan sen jälkeen, mikä on tarve (lisätyövoimalle), Vesa Mäkinen toteaa.
– Kaupungin pitää tehdä sellaisia päätöksiä, että asukkaat viihtyvät täällä: pitää olla perheystävällinen ja terveet lastentarhat ja koulut. Näin saadaan uusia asukkaita muualta Hämeenlinnaan, hän lisää.
Demareiden Anne Laatikainen painottaa, että maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden tuleminen ei saa tarkoittaa työtekijöiden oikeuksien ja palkkojen polkemista.
– Pitää noudattaa suomalaista työlainsäädäntöä ja maksaa samanlaista palkkaa kuin suomalaisillekin työntekijöille. HÄSA
TÄSTÄ ON KYSYMYS
”Väestökato paikattava”
Kaupunginhallituksen pj Sari Rautio (kok.) ja Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ottivat kantaa työperäisen maahanmuuton lisäämisen puolesta (HäSa 2.10.).
Tällä paikattaisiin alueen väestökatoa ja vastattaisiin huoltosuhteen (lasten ja eläkeläisten suhde työikäiseen väestöön nähden) heikkenemiseen.
Rautio vaati maan hallitusta poistamaan työvoiman saatavuusharkinnan ja nopeuttamaan maahanmuuttobyrokratiaa.
Hän esitti myös kansainvälistä koulua Hämeenlinnaan.
