Kanta-Häme

Työryhmä tahtoisi seutupoliiseja maakuntien reuna-alueille – Poliisipäällikkö: Hämeessä ei tarvetta

Poliisipäällikön mielestä nykyinen palveluverkko on optimaalinen.
Osalla paikkakunnista poliisia näkee harvoin. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä visioi ajatusta, jossa osa poliiseista asuisi ja työskentelisi syrjäisemmissä kunnissa. Kuva: Pekka Rautiainen
Osalla paikkakunnista poliisia näkee harvoin. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä visioi ajatusta, jossa osa poliiseista asuisi ja työskentelisi syrjäisemmissä kunnissa. Kuva: Pekka Rautiainen

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisella työryhmällä on oma näkemyksensä siitä, minne uudet poliisit tulisi sijoittaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite palkata 300 poliisia lisää.

– Ei voi olla niin, että kaikki he keskittyvät vain kaupunkeihin, vaatii työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.).

Kalmari on väläyttänyt esiin idean ”seutupoliiseista”. Tämä tarkoittaisi kahden poliisin partioita, jotka asuisivat harvaan asutulla seudulla ja toimisivat siellä.

– Jos partiot lähtevät vain maakuntakeskuksista, ne eivät voi kohtuullisessa ajassa olla laita-alueilla. Kun nykypäivänä asioita voi hoitaa digitaalisesti, poliisipartioita pitäisi olla laajemmin, Kalmari perustelee.

Hänen mielestään jo pelkkä poliisin läsnäolo lisää turvallisuuden tunnetta. Syrjäisillä alueilla, joissa poliisin saapuminen kestää kauan tai partio ei ehdi paikalle ollenkaan, on noussut Kalmarin mukaan ilmiönä esiin jo omankädenoikeuden käyttämistä.

– Se ei kuulu suomalaiseen nykypäivään.

Hämeen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki pitää avausta seutupoliiseista hyvänä, mutta hän ei näe sen koskevan suoranaisesti Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntia.

– Meillä poliisiasemien verkosto on aika lailla optimaalinen ja haluamme pitää siitä kiinni, Koskimäki arvioi.

Kanta-Hämeessä on tällä hetkellä poliisilaitokset Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa. Poliisipäällikön mukaan näissä paikoissa tarvitaan laitokset 25 vuoden päästäkin.

Poliisien asuminen toimialueella on Koskimäen mukaan eduksi. Hän nostaa esimerkiksi Forssan.

– Suurin osa henkilöstöstä asuu siinä alueella, ja sekä kenttätoiminta että tutkinta on tehokasta. Siitä on etua, että poliiseilla on paikallistuntemusta omasta takaa.

Ensi vuodeksi Hämeen poliisille on luvattu alustavasti kolme henkilötyövuotta lisää. Tällä hetkellä Hämeen poliisilaitoksella on 430 poliisihenkilötyövuotta.

Koskimäen mukaan tehtävien täyttäminen ei tuota tuskaa, sillä Hämeessä konstaapelin virkoihin on 50 avointa hakemusta.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne muistuttaa, että syrjäalueille on nytkin vaikea rekrytoida poliiseja, koska esimerkiksi puolisolle ei välttämättä löydy töitä.

– Ehdotuksia tarvitaan, mutta paluu puolen vuosisadan päähän maalaispoliiseihin ei ole ratkaisu. Tänä päivänä poliisin homma on kaukana Reinikaisesta, Rinne sanoo.

Jos jonkinlainen seutupoliisien järjestelmä tulisi, se edellyttäisi virkaehtosopimusjärjestelmän ja sopimuksien kehittämistä myös palkkauksen osalta – varsinkin jos ajatellaan, että syrjäseudun poliisi olisi tietyllä tavalla töissä 24/7-periaatteella.

Avauksia harvaan asuttujen alueiden poliisipalvelujen kehittämiseksi tulee aika ajoin. Ilkka Koskimäki pitää tärkeänä, että raja poliisin ja muiden toimijoiden välillä pysyy kirkkaana.

– Näen, että sivutoimisia poliiseja ei voi olla. Kansakin haluaa, että poliisi on poliisi. Asiat järjestyvät silloin kerralla kuntoon. HäSa