Kanta-Häme

Työryhmiltä esitys yhdestä kunnasta

Kaikki kuusi kuntaliitosselvityksen ympärille koottua asiantuntijatyöryhmää esittää enemmän tai vähemmän suoraan, että Forssan seudulle muodostettaisiin yksi kunta.

Esimerkiksi sivistystoimen työryhmä esittää, että sivistyspalvelut kootaan asiakasnäkökulma huomioiden yhdeksi kokonaisuudeksi yhden päätöksenteko-organisaation alle. Työryhmä korostaa seudun elinvoimaisuuden merkitystä ja kokee palvelujen vähenevän tai katoavan koko seutukunnalta, jos alueen elinvoimaisuutta ei pystytä säilyttämään.

Yhdyskuntarakenteen kehittämistyöryhmän mielestä teknisen ja ympäristötoimen palvelut olisivat laadukkaimmin ja kustannustehokkaimmin tuotettavissa yhdessä uudessa kunnassa. Työryhmällä oli yksimielinen näkemys siitä, että liitos toisi enemmän hyötyjä kuin haittoja.

Teknisen ja ympäristötoimen keinoilla selvityskuntien elinvoimaisuuteen voidaan työryhmän mukaan vaikuttaa parhaiten onnistuneella maankäyttöpolitiikalla.

– Selvityskunnat voivat yhdessä harjoittaa vaikuttavampaa maankäyttöpolitiikkaa kuin mikään kunnista yksinään, työryhmä toteaa puheenjohtajansa, Forssan kaupungin teknisen johtajan Antti Heinilän suulla.

Kaikkea ei ehditty käsitellä

Myös hallintotyöryhmän mielestä seudulle riittäisi yksi kunta, jonka hallinto jakautuisi kaupunkikehitykseen, konsernipalveluihin ja tukipalveluihin.

Vaikka työryhmän kokousten henkeä kuvaillaan hyväksi, ilman soraääniä raporttia ei julkisuudessa käsitellä.

Jokioisten kunnan hallinto- ja talousjohtaja Mika T. Rantala harmittelee, että työryhmällä oli rajallisesti aikaa pohtia asioita. Ruokapalvelujen osalta Loimijoen Kuntapalveluiden tilaama konsultin selvitys valmistui vasta työryhmän viimeisen kokouksen jälkeen, mistä syystä selvitys jäi Rantalan mukaan työryhmältä kokonaan käsittelemättä.

– Mahdollisten sulautumisten hyötynäkökulmia käsiteltiin yleisellä tasolla ja esitettyjen hyötyjen todenperäistäminen jäi vähäiseksi. Miinuspuolen tekijät jäivät käytännössä kokonaan pohtimatta, Rantala sanoo.

Hänen mukaansa kokouksissa ei tuotu esiin jyrkkiä mielipiteitä suuntaan tai toiseen, jotta hyvä neuvotteluyhteys säilyi.

– Kaikissa kunnissa ei välttämättä olla samaa mieltä kuin raportti kertoo. Lopputulos ei siis edusta jokaisen kunnan näkemystä, Rantala toteaa.

Selvitys ei mene hukkaan

Hukkapaperina Rantala ei silti hallintotyöryhmän raporttia pidä. Jokioisilla kunnan keskeisten virkamiesten ja luottamushenkilöiden linjaus on kuntaliitoksen vastainen, mutta Rantala vakuuttaa silti, että hän lähti mukaan kokouksiin avoimin mielin.

– Raportti antaa kunnille arvokasta tietoja, jota on hyvä hyödyntää päätöksenteossa. Siltä pohjalta kunnat voivat myös arvioida, voivatko ne jatkaa itsenäisinä.

Hän muistuttaa, että kuntien keskeisiin tehtäviin kuuluu ylläpitää kuntalaisten palveluvarustusta. Rantala pohtii, miten kuntapalvelut säilyvät jatkossa, jos kuntarajat poistuvat.

– Esimerkiksi Loimaalla on keskusteltu terveysasemien sulkemisesta niissä kunnissa, jotka liittyivät Loimaan kaupunkiin, hän huomauttaa.

Enemmän plussaa kuin miinusta

Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko vastaa Rantalan kritiikkiin toteamalla, ettei oikea kysymys ole, turvataanko joku tietty tapa toimia automaationa. Sulkko muistuttaa, ettei sote-uudistuksen vaikutuksia ole vielä tiedossa.

– Kun toimintaympäristö ja tietyt tekijät muuttuvat, pitää voida ketterästi pohtia asioita. Näkökulman pitäisi olla, miten asukkaiden ja veronmaksajien kannalta on kokonaisuutena järkevintä toimia. Tätä ajattelua tarvitaan joka tapauksessa kuntarakenteesta riippumatta, Sulkko sanoo.

Sulkon mukaan kaikkien kuuden työryhmän raportista käy ilmi, että yhteisellä kuntarakenteella saadaan enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia.

– Emme kuitenkaan tuputa kenellekään liitosta, mutta ovet ovat avoinna, jos joku haluaa aiheesta keskustella.

Sulkko ei ota suoraan kantaa siihen, mikä vaikutus työryhmien raporteilla on aikanaan kunnanvaltuustoissa tehtäviin liitospäätöksiin. (HäSa)