Hämeenlinnan kaupungin työterveysmenoja on paisuttanut se, että osa työntekijöistä on saanut Työsykkeestä myös sellaisia palveluja, jotka eivät oikeasti sisälly työterveyden piiriin, kertoo kaupungin työhyvinvointipäällikkö Seija Mäkinen.
– Työterveyden vastaanotossa ei välttämättä aina tiedetä, kuuluuko asia pois rajattujen palvelujen piiriin vai ei. Sen takia läpi pääsee välillä sellaisiakin asiakkaita, jotka eivät sinne kuuluisi, hän selittää.
– Kaikki työntekijätkään eivät hyväksy sitä, että jotkut asiat pitäisi hoidattaa perusterveydenhoidon puolella.
Mäkisen mukaan työterveyslääkärit eivät aina siirrä potilasta eteenpäin ohjeiden mukaisesti, koska kokevat vastuuta hoidosta.
– Jos työterveydessä esimerkiksi todetaan joku perussairaus, vaikkapa diabetes tai korkea kolesteroli, ne tapaukset pitäisi ohjata alkuhoidon jälkeen perusterveydenhoidon puolelle.
Työterveyttä kuormitetaan suotta myös erilaisiin pitkäaikaissairauksiin liittyvien lääkereseptien hakemisella, Mäkinen mainitsee.
Epätietoisuutta kuuden vuoden jälkeenkin
Hämeen Sanomat uutisoi viime viikolla kaupungin työntekijöilleen lähettämästä viestistä, jonka mukaan työterveyshuollon sairaudenhoito ja muu ei-kiireellinen toiminta keskeytetään loppuvuodeksi rahapulan takia. Kaupungin mukaan koko vuoden työterveysbudjetti oli ylitetty jo syyskuun lopussa 200 000 eurolla.
– Muutamana kuukautena tähän varattu summa on ylittynyt reilusti, Mäkinen sanoo.
Työterveyshuollon nykyisestä tasosta päätettiin jo vuonna 2013, jolloin muutoksista käytiin yt-neuvottelut. Työterveyshuollon tasoa ei siis nyt leikata, Mäkinen korostaa, vaan kyse on kuusi vuotta voimassa olleen ohjeistuksen noudattamisesta.
– Tämän omaksuminen vaatii tosi pitkän ajan. Vielä kuuden vuoden jälkeenkin asia on osalle työntekijöistä epäselvä ja aiheuttaa hämmennystä työterveydessä.
Myös työterveyden piiriin kuuluvat kuten sisäilmaan liittyvät oireilut ovat viime aikoina lisääntyneet ja kasvattaneet työterveyspalvelujen käyttöä.
Rajanveto on joskus vaikeaa
Hämeenlinnassa työterveys ei hoida akuutteja sairastumisia, esimerkiksi kausiflunssia tai vatsatauteja, ei myöskään työtapaturmia, jotka hoidetaan vakuutusyhtiön kautta joko Mehiläisessä tai Terveystalossa.
Tapaturman sattuessa työntekijä saattaa hakeutua rutiininomaisesti työterveyshuoltoon eikä vakuutusyhtiön sopimusyhtiöön, Mäkinen kertoo.
– Eihän heitä sieltä työterveydestä sitten poiskaan voi käännyttää. Se ei olisi eettisesti oikein.
Välillä rajanveto on hankalaa, erityisesti silloin, kun ei voida suoraan nähdä, onko oireilu työperäistä vai ei.
Työuupumuksen kokemuksen syiksi voikin paljastua työn ulkopuolisia asioita, jolloin lääkärin pitäisi ohjata asiakas eteenpäin pois työterveydestä, esimerkiksi mielenterveyspalveluihin.
– Työntekijä voi myös kokea työssä pahoinvointia, joka ei liity mihinkään sairauteen vaan työpaikan ilmapiiriin tai omaan työmotivaatioon, Mäkinen toteaa.
Pääosin ennaltaehkäiseviä toimia
Hämeenlinnan työterveyspalvelut ovat lainmukaisella tasolla, alleviivaa kaupunki perjantaina antamassaan tiedotteessa.
Se merkitsee ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, joka sisältää työpaikkaselvitykset, riskiryhmien määräaikaistarkastukset, työhöntulotarkastukset sekä työkykyyn liittyvät arvioinnit. Ennaltaehkäisevät palvelut käsittävät neljä viidesosaa kaupungin työterveyspalveluista.
Sen sijaan kaupungin jo aiemmin rajoittamat sairaudenhoidolliset palvelut ovat vapaaehtoisia.
Hämeenlinnan kaupungin työntekijät voivat nykyään olla pois töistä esimiehen luvalla yhdeksän päivää ilman lääkärin tai sairaanhoitajan todistusta. Kaupungin mukaan käytäntö on osoittautunut onnistuneeksi ja vähentänyt lyhyitä sairauspoissaoloja.
Työsyke myytiin jokin aika sitten Terveystalolle. HäSa
