Kanta-Häme

Työsyrjintärikos sulkee pian tien tarjouskilpailussa

Työsyrjintä voi vastaisuudessa kostautua yrityksen johdolle toistamiseen.

Yritys ei voi johtohenkilön tuomion jälkeen osallistua tarjouskilpailuihin, jos hankintalakiin esitetyt uudistukset etenevät. Hallitus antaa lakiesityksen vielä tänä vuonna.

Osa esitetyistä muutoksista liittyy hankintojen sosiaalisiina näkökohtiin.

– Jos johtohenkilö on tuomittu vankeuteen vaikkapa työsyrjinnäsä tai vakavista työturvallisuusrikkomuksista, hänet pitää sulkea pois menettelystä, sanoo vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hän on uudistuksia esittävän työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän sihteeri.

Poissulku on pakollinen. Työryhmä ehdottaa poissulun uusiksi syiksi rikoslain 47. pykälän työrikoksia, joihin kuuluvat esimerkiksi luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö ja työaikasuojelurikos.

Hankintalaki velvottaisi vastedes selvittämään rikosrekisteriotteet. Nyt sen estää tiukka henkilötietosuoja. Uudistus edellyttäisikin muutoksia myös rikosrekisterilakiin.

Asia liittyy osaltaan harmaan talouden torjuntaan.

Myös alihankkijoiden taustat tulisivat päivänvaloon. Työryhmä ehdottaa, että tietyissä palveluja ja rakennusurakoita koskevissa hankinnoissa pääsopimiskumppania on vaadittava ilmoittamaan viimeistään sopimuksen alkamishetkellä alihankkijoiden yhteystiedot.

– Jos on merkittäviä rikkomuksia, ei pääse mukaan tarjouskilpailuun, Ukkola sanoo.

TYÖSUOJELUA valvotaan aluehallintovirastoissa (avi). Ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen avista arvioi, että hankintalakiin esitetyistä muutoksista olisi hyötyä.

– Ne eivät varmaankaan kitkisi kaikkea epätervettä kilpailua julkisten hankintojen piriistä mutta antaisivat viestin.

Rajamäki uskoo, että myös pitkissä alihankintaketjuissa olisi nykyistä paremmin mahdollista selvittää alihankintayritysten taustoja ja puntaroida, millaisia yrityksiä voidaan ottaa jatkossa alihankintaketjujen sopimuskumppaneiksi.

Rajamäki työskentelee enimmäkseen rakennusalan tapausten parissa. Hän sanoo, että tilanne on siellä parantunut viime vuosina. Syynä ovat muun muassa lakiuudistukset sekä työmarkkinajärjestöjen hyvä yhteisymmärrys.

– Ongelmayrityksiäkin on, mutta ei enää samassa määrin kuin ennen.

Hän uskoo, että esitetyt muutokset voivat purra juuri ongelmallisimpiin alihankkijoihin.

KAJAANIN KAUPUNGIN rakennuttajapäälliköllä Jari Pietarilalla on tuoretta kokemusta suuren, muun muassa koulun, päiväkodin ja kirjaston sisältävän monitoimitalon kilpailutuksesta.

Noin 24 miljoonan euron urakat jaettiin viiteen kokonaisuuteen.

Koska EU-raja ylittyi reippaasti, kilpailutuspyynnöt julkaistiin myös EU:n virallisessa lehdessä.

– Erittäin hyvä kilpailutus käytiin. Kaikkiin tuli tarjouksia kainuulaisilta ja valtakunnallisilta toimijoilta.

KILPAILUTUS noudatti rakennusalalla vakiintunutta käytäntöä.

Ensimmäisessä vaiheessa urakoitsijoille asetettiin vähimmäisvaatimuksia, jotka liittyivät esimerkiksi yhteiskuntavastuuseen, kokemukseen ja pätevyyteen.

Toiseen vaiheeseen valitut saivat lisätietoja urakasta.

Lopulta halvin tarjous voitti.

Pietarila pitää monia hankintalakiin esitettyjä muutoksia hyvinä. Esimerkiksi yhtenäinen eurooppalainen asiakirja urakoitsijan kelpoisuuden osoittamiseksi on hänen mielestään merkittävä uudistus.

Hän arvioi, että rikosten torjuntaan liittyvien asioiden huomiointi kilpailutuksessa yksinkertaistuu.

Asiat sisältyvät jo kaupungin omaan ohjeistukseen, mutta hankintalaki lisää niiden painoarvoa.

PAPERISODAN väheneminen on lupausten mukaan yksi seuraus, jos työryhmän uudistukset menevät läpi.

Siihen pyritään myös kynnysarvojen nostolla. Rakennusurakoissa kansallisen kynnysarvo pysyisi nykyisenä eli 150 000 eurossa, mutta lähes kaikilla muilla aloilla se nousisi 60 000 euroon.

Sellaisiin julkisiin hankintoihin, joiden arvo ylittäisi kansallisen kynnysarvon mutta jäisi EU-kynnysarvon alle, esitetään merkittäviä kevennyksiä. Hankintamenettelyn voisi rakentaa paljon nykyistä vapaammin.

RAHAA hankintamenettelyyn ulottuvissa julkisissa hankinnoissa liikkuu merkittävästi. Työryhmän kokoamien tietojen mukaan vuonna 2013 summa oli 13,5 miljardia euroa.

Summalla voidaan vaikuttaa ympäristöasioihin ja sosiaalisiin näkökohtiin.

Soveltamistilanteet ovat monimutkaistuneet ja hankintamäärät kasvaneet. Muun muassa siksi työryhmä lupaa paljon käytännön esimerkkejä päättäjille.

Päivän lehti

3.4.2020