Kanta-Häme

Työturvallisuutta valvotaan yhä innokkaammin

Wetterhoffin viereisellä rakennustyömaalla rakennusmestarin sijainen Matias Ihonen ohjaa suoraan työmaatoimistolle, jossa päähän lyödään kypärä. Vaatteiden päälle saa huomioliivin.

– Meillä ei päästetä ihmisiä töihin työmaalle, ennen kuin on perehdytetty työturvallisuuteen. Suojavälineet on oltava kaikilla, Ihonen toteaa.

Kaikkien alojen yrityksissä työsuojeluun on kiinnitetty entistä enemmän huolta, ja yritykset valvovat myös toisiaan entistä useammin.

– Esimerkiksi rakennusurakoilla pääurakoitsija voi sopimuksissa määrätä sakon aliurakoitsijoilleen, jos työsuojelumääräyksiä ei noudateta. Kyllä siinä alkavat asiat korjaantua, kun aliurakoitsijoiden katteet laskevat, työsuojelutarkastaja Mikko Mäkelä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo.

Aluehallintovirasto (avi) on työsuojelusta vastaavana viranomaisena alkanut myös antaa entistä useammin työpaikoille korjauskehotuksia. Viime vuonna avi antoi yli 8 220 kehotusta, mikä on yli 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.

Tapaturmat pois

Aluehallintovirasto on lisännyt valvontaansa, koska työtapaturmien määrää halutaan vähentää. Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi vuonna 2010, että vuoteen 2020 mennessä työtapaturmien sattumistaajuus on neljänneksellä.

Sattumistaajuudella tarkoitetaan sitä, kuinka monta työtapaturmaa on jokaista tehtyä työtuntia kohden. Vuonna 2010 Suomessa sattui 30 työtapaturmaa jokaista miljoonaa tehtyä tuntia kohti.

Tapaturmille alttiimpia töitä tehdään Tilastokeskuksen mukaan teollisissa laitoksissa, kaivoksissa sekä rakennustyömailla. Alkuvuonna perustettu Vanhan värjäämön rakennustyömaa on Matias Ihosen mukaan välttynyt toistaiseksi vakavilta tapaturmilta.

– Tarkistamme viikoittain työmaan siisteyden, ja merkitsemme, että esimerkiksi suojakaiteet ovat kunnossa. Yrityksemme oma valvoja käy myös kiertämässä, että työmaalla on asiat niin kuin pitääkin, Ihonen toteaa.

Työturvallisuuskeskuksen mukaan yleisimmät työtapaturmat johtuvat liukastumisista, kaatumisista ja esineisiin loukkaantumisista.

– Yksi vaaran paikka täällä on, että veistää vahingossa sormeensa, Ihonen sanoo.

Ilmoitus poliisille

Työsuojeluviranomaiset puuttuvat havaitsemiinsa rikkeisiin eri tavoin. Toimintaohjeita annetaan, mikäli halutaan saattaa yrityksessä turvallisuusasiat oikealle tolalle. Kehotuksessa vaaditaan, että asia korjataan tietyn ajan puitteissa.

Muun muassa rakennusalalla kehotukset kohdistuvat puutteisiin, jotka voivat välittömästi aiheuttaa hengenvaaraa. Näitä ovat esimerkiksi turvakypäröiden ja -kenkien puute tai suojakaiteiden heikko kunto.

Viranomainen voi asettaa myös määräaikaisen käyttökiellon, jos turvaus ei ole kunnossa. Esimerkiksi katoille ei välttämättä ole asiaa, elleivät kaiteet ja suojavaljaat ole kunnossa.

– Jokaisella työpaikalla on jotain korjattavaa, niin isoissa kuin pienissä. Kanta-Hämeessä työturvallisuus on hieman pääkaupunkiseutua jäljessä. Siellä suuret työpaikat pitävät huolen.

Aluehallintoviraston viranomaisilla ei ole sakotusoikeutta, mutta se ilmoittaa poliisille, mikäli lakia ei viranomaisten mukaan ole noudatettu.

Poliisi voi puolestaan langettaa sakkorangaistuksen tai määrätä esitutkinnan. Aluehallintoviraston mukaan sakkoja annetaan rakennusalalla useimmiten, jos putoamissuojat ovat työmaalla huonot.

Matias Ihosen mielestä työntekijät suhtautuvat rakennustyömailla turvallisuuteensa vakavasti.

– Moni tehnyt työtä alalla pitkään, ja kaikki tietävät, mistä ohjeissa on kyse. (HäSa)

Päivän lehti

26.9.2020

Fingerpori

comic