Kanta-Häme

Tyttöjen rokotusrumba alkaa marraskuussa

Kohdunkaulan syöpää ehkäisevät HPV-rokotukset 6.–9.-luokkalaisille tytöille alkavat maanlaajuisesti marraskuun puolivälissä.

Pelkästään Hämeenlinnassa rokotusten piiriin kuuluu 1 400 tyttöä, jotka rokotuksen halutessaan rokotetaan kolme kertaa. Toinen rokotus annetaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ensimmäisestä ja kolmas aikaisintaan viiden kuukauden kuluttua toisesta rokotuksesta.

Rokotukset kouluittain

Rokotusta kaupungissa organisoi elokuun alussa perustettu HPV-rokotusryhmä. Rokottamiseen osallistuvat kaikki koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat.

– Kouluun menee rokotustiimi, jolloin suhteellisen nopeassa ajassa, mutta rauhallisesti saamme rokotettua tytöt koulu kerrallaan. Meille on iso ponnistus rokottaa neljä ikäluokkaa kolmeen kertaan. Teemme sen omilla resursseillamme. Emme esimerkiksi ala tinkiä lain määräämistä terveystarkastuksista, kertoo vs. palveluesimies Sari Tuomivaara, joka on koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien lähiesimies.

Apuna terveydenhoitajilla saattaa toisinaan olla Hämeen ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoita rokotuksia kirjaamassa.

– Kaikkia tyttöjä ei rokoteta yhtä aikaa ja kiireellä. Tärkeintä on, että 9.-luokkalaiset saadaan rokotettua, ennen kuin he jättävät peruskoulun.

”Turvallinen rokote”

Sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL että Sari Tuomivaara haluavat hälventää pelkoa ottaa rokotus.

– Kyseessä ei ole mikään uusi tutkimusrokote, vaan tuttu rokote Cervarix, jolla tyttöjä on rokotettu jo vuosikausia. Vanhemmat ovat kovasti kyselleet meiltä viime vuosina, milloin tämä tulee rokotusohjelmaan, Tuomivaara kertoo.

Suurimmalla osalla rokotesarjan ottaminen on tyssännyt hintaan. Kolmen rokotteen sarja on maksanut noin 400 euroa. Nyt kohderyhmä saa sen ilmaiseksi.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, mitä sanotte heille, jotka mahdollisesti pelkäävät rokotetta?

– Kannattaisi tutustua tautiin, jolta rokote suojaa. Miksei se sitten ole pelon kohde? Nohynek kysyy.

Kohdunkaulan syövän seulontaan käytetään Suomessa vuosittain noin 22 miljoonaa euroa ja lähes saman verran seulonnoissa löydettyjen syövän esiasteiden ja syöpien julkiseen hoitamiseen.

– 44 miljoonan euron vuotuinen kuluerä ei kerro kuitenkaan siitä, kuinka paljon taustalla on myös ihmisen hätää eli naisen huolta solumuutoksestaan.

– Jos meillä on hyvä ja turvallinen ehkäisykeino, jonka vuotuiset kustannukset ovat vain 2 miljoonaa euroa, on sanomattakin selvää, että sellainen rokote pitää ottaa rokoteohjelmaan, Nohynek painottaa.

Lupa vanhemmilta?

Vielä on epävarmaa, tullaanko vanhemmilta ottamaan kirjallinen lupa rokotuksen antamiseen tai epäämiseen vai voivatko rokotteen ottamisesta päättää tytöt itse.

THL odottaa tästä valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan Etenen kommenttia. Etene käsittelee asiaa näillä näkymin huomenna keskiviikkona.

– Sen verran voin tässä vaiheessa sanoa, että vapaaehtoisuusperiaatteen yli ei varmasti kävellä. Ketään ei saa pakolla rokottaa. Jos tyttö haluaa rokotteen ja vanhemmat eivät, sitä pitää kuunnella, ja toisinpäin. Hyvä olisi olla molempien vanhempien lupa, sanoo Etenen pääsihteeri, ylitarkastaja Leila Jylhänkangas.

Onko lausunnossa taustalla pelko siitä, että sikainfluenssarokotteesta aiheutui yllättäen osalle rokotetuista narkolepsiaa?

– Tässä post-Pandemrix-tilassa on syytä huolella miettiä, miten käytännössä menetellään ja että on kunnon ohjeet ja tiedotus HPV-rokotteesta, Jylhänkangas sanoo sikainfluenssarokotteeseen viitaten.

Etenen lausunnon pohjalta THL tuottaa suosituksen yhdenmukaiseksi kansalliseksi käytännöksi.

Tiedottaminen a&o

Tiedottamisella onkin tärkeä rooli HPV-rokotusten aloittamisessa.

Vastuu paikallisesta tiedottamisesta on kunnilla. THL huolehtii valtakunnallisesta tiedotuksesta kampanjateemalla Tyttöjen juttu ja tuottaa kunnille materiaalia viestinnän tueksi. Tytöille tarkoitettu verkkosivusto www.tyttojenjuttu.fi aukeaa lokakuun alussa. Lokakuun puolivälissä THL postittaa myös koteihin kirjeen vanhemmille ja kohderyhmän tytöille. You Tubeen tulee video ja tietoa Facebookiin, muun muassa.

– Sähköisen Wilma-järjestelmänkin kautta tulee koteihin tietoa kouluterveydenhoitajilta. Tietoa saa myös Hämeenlinnan kaupungin sivuilla olevilta koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon nettisivuilta, vs. palveluesimies Sari Tuomivaara kertoo. (HäSa)