Kanta-Häme

Tyytyväisten ihmisten kaupunki

Vain joka viides hämeenlinnalainen on joutunut tinkimään rahapulan takia ruuasta, lääkkeistä tai lääkäristä. Yli 50 000 asukkaan kaupungeista ainoastaan Espoossa lukumäärä on vieläkin pienempi.

Ei ihme, että yli puolet kaupunkilaisista pitää elämäänsä hyvänä ja aika usein onnellisenakin. Melkein 80 prosenttia hämeenlinnalaisista tekee mieluista työtä ja elää turvalliseksi kokemassaan kaupunginosassa.

Vaikka Hämeenlinnaa voikin pitää tyytyväisten ihmisten kaupunkina, arvioidaan Alueellisessa terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (ATH), että vain joka neljäs suomalainen uskoo jaksavansa töissä eläkeikään asti. Työkykynsä tuntee heikentyneeksi noin 26 prosenttia eli 860 000 suomalaista.

Kaikesta huolimatta molempien sukupuolten kokemukset omasta työkyvystä ovat parantuneet. Miehillä kehitys on ollut nopeampaa kuin naisilla. Varsinkin 55-74-vuotiaat miehet kokevat työkykynsä entistä paremmaksi.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta suomalaiset arvioivat samalla jaksamisensa olevan vaakalaudalla. Näin siitäkin huolimatta, että reilusti yli 70 prosenttia hämeenlinnalaisista ilmoittaa olevansa nykyiseen työhönsä ja ihmissuhteisiinsa tyytyväisiä ja kuvailivat olotilaansa ainakin silloin tällöin hyvinkin positiiviseksi.

Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Hämeenlinnalaisista hieman yli 26 prosenttia piti työkykyään laskeneena, kun Imatralla heitä olikin jo 35 prosenttia.

Erot koulutusryhmien välillä ovat yllättävän suuria.

Matalasti koulutetuista joka kolmas epäilee työssä jaksamistaan, kun korkeasti koulutetuista vain joka viides aprikoi väsyvänsä ennen eläkeikää. Tutkimuksen mukaan korkeasti koulutetut elävät matalasti koulutettuja terveellisemmin.

Liikuntaa harrastetaan aktiivisemmin, mutta peräti joka viidennelle suomalaiselle liikunta on täysin vierasta. Alimpaan koulutusryhmään kuuluvista aikuisista 27 prosenttia ei harrasta liikuntaa ollenkaan, kun korkeimpaan koulutusryhmään kuuluvista liikkumattomia on vain alun toistakymmentä prosenttia.

Koulutus vaikuttaa myös elintapoihin. Tupakkaa polttaa päivittäin naisista 12 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia. Matalasti koulutettujen määrät ovat naisilla 18 ja miehillä 22 prosenttia. Korkeimmin koulutetuilla vastaava osuus on naisilla kuusi ja miehillä vähän alle kahdeksan prosenttia.

Myös pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on eroja.

Pääkaupunkiseudulla ollaan esimerkiksi muuta maata laihempia. Hämeenlinnalaisista painoindeksi oli yli 30 kaikkiaan 18,7 prosentilla asukkaista, kun se Helsingissä oli ainoastaan 13 prosenttia.

Säännöllisesti yli 20-vuotiaiden suomalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveydentilaa kartoittavassa ATH-tutkimuksessa kartoitetaan myös suomalaisten aikuisten yksinäisyyttä. Joka yhdeksäs suomalainen aikuinen pitää tutkimuksen mukaan itseään yksinäisenä, vaikka yksinäisyys onkin hieman vähentynyt.

Yksinäisiä on eniten Helsingissä ja Turussa, kun taas Kirkkonummella ja Tuusulassa vain noin viisi prosenttia kokee itsensä yksinäiseksi. HäSa