Kanta-Häme

Uhanalaisia kääpiä yritetään auttaa siirtoistutuksilla – Koealoista kaksi sijaitsee Janakkalan Harvialassa

Tutkijat haluavat palauttaa Etelä-Suomessa harvinaistuneet lajit takaisin metsäpuihin. Siirtoistutuskokeita tehdään myös Janakkalassa.
Luken tutkija Reijo Penttilä poraa puutappeja varten runkoihin reiät metrin välein. Jokaiseen kohtaan tehdään kolme reikää ja reikään istutetaan kaksi tappia. Reikä peitetään lopuksi vahalla. Tänä syksynä istutetaan yhdeksän kuusella elävää kääpälajia. Kuva: Luke
Luken tutkija Reijo Penttilä poraa puutappeja varten runkoihin reiät metrin välein. Jokaiseen kohtaan tehdään kolme reikää ja reikään istutetaan kaksi tappia. Reikä peitetään lopuksi vahalla. Tänä syksynä istutetaan yhdeksän kuusella elävää kääpälajia. Kuva: Luke

Helsingin yliopistolla ja Luonnonvarakeskuksella on meneillään hanke, jossa lahopuihin yritetään saada kasvamaan noin kahdenkymmenen uhanalaisen kääpälajin rihmastoa. Lajeiksi on valittu kuusella, männyllä ja lehtipuilla eläviä lajeja.

– Tavoitteenamme on saada uhanalaisia kääpälajeja leviämään ja palauttaa niitä alueille, joista ne ovat jo hävinneet. Valikoidut lajit soveltuvat myös hyvin siirtoistutukseen, Luken tutkija Reijo Penttilä kertoo.

Istutuksia tehdään yli viidellä koealalla, joista kaksi sijaitsee Janakkalan Harvialassa UMP-Kymmenen metsissä. Muut istutuskohteet ovat Helsingin kaupungin mailla Luukissa ja Metsähallituksen metsissä Lapinjärvellä ja Seitsemisen kansallispuistossa.

Tutkijat ottivat yhteyttä UPM-Kymmeneen, jolla on Harvialassa meneillään muitakin monimuotoisuushankkeita. UMP-Kymmene kiinnostui kovasti tutkimuksesta ja niin Janakkala pääsi mukaan tähän harvinaiseen kääpätutkimukseen.

– Tänä syksynä istutamme maapuihin yhdeksän kuusella elävää lajia. Ensi keväänä istutamme vielä viisi männyllä ja viisi lehtipuilla kasvavaa lajia.

Käävän sienirihmastoa kasvatetaan petrimaljoissa ja puihin rihmasto siirretään pienten puutappien avulla.

Ei täysin lahoa, vaan tuoretta lahoa

Aiemmin toteutetun pilottitutkimuksen mukaan sienirihmasto saadaan parhaiten siirrettyä lahopuuhun, jossa ei esiinny vielä runsasta sienien välistä kilpailua. Istutuspuina käytetään viime syksynä koealoilla kaadettuja puita sekä luonnostaan kaatuneita runkoja.

Rihmasto ympätään lahopuihin viisisenttisten puutappien avulla. Aluksi sienirihmastoa kasvatetaan petrimaljoissa, joista se siirretään viljaseosta sisältäviin kasvatuspusseihin.

– Kääpälajien rihmastot on kerätty eri ympäristöistä eli jokaiseen koepuuhun istutetaan samasta kääpälajista eri kantoja. Tällä taataan geneettisen monimuotoisuus koealalla.

Rihmasto jatkaa kasvuaan viljaseoksessa ja tarttuu edelleen pusseihin laitettaviin puutappeihin. Tapit painetaan metsässä lahopuun runkoihin porattuihin reikiin ja aukot suljetaan vahalla.

Istutuskolojen purunäytteistä tehdään dna-analyysit.

– Purunäytteistä tutkimme, miten kuusessa jo olevat sienilajit mahdollisesti vaikuttavat istutuksen onnistumiseen eli katsomme lajien välisiä vuorovaikutuksia.

Rihmaston leviäminen tarkistetaan uusilla koepuiden purunäytteillä kolmen seuraavan vuoden ajan. Tämän jälkeen tutkijat käyvät koealoilla etsimässä kääpien itiöemiä, jotka ilmaantuvat lajista riippuen muutaman vuoden jälkeen istutuksesta.

Käävät ovat tärkeitä lahottajia ja lahopuu monen lajin elinehto

Miksi kääpien suojelulla ja leviämisen turvaamisella on sitten merkitystä?

– Oma itseisarvonsa on, että luonnossa on monipuolisesti eri lajeja ja etteivät lajit kuole sukupuuttoon. Käävät luovat puita lahottamalla elinympäristöjä muille lajeille. Monet hyönteiset syövät käävän rihmastoa. Suomessa noin 5000 lajia on riippuvaisia lahopuusta, Penttilä luettelee.

Rikas lajisto takaa enemmän lajien välistä kilpailua, mikä samalla ehkäisee haitallisten lajien massaesiintymisiä. Esimerkiksi talousmetsien omistajien kauhua, kuusia ja mäntyä lahottavaa juurikääpää pystytään ehkäisemään harmaaorvakka-käävän rihmastolla. HÄSA.

Käävät ovat lahottajia

Suomesta on tavattu yli 200 kääpälajia.

Useimmat käävät ovat puilla kasvavia lahottajasieniä.

Kääpien kanssa samoissa lahopuissa viihtyvät monet hyönteiset kuten kovakuoriaiset.

Koealoille istutetaan tänä syksynä seuraavat kuusella elävät kääpälajit: Sitkaskääpä, Rusokantokääpä, Korkkikerroskääpä, Paksukuorikääpä, Tippakääpä, Korpiludekääpä, Välkkyludekääpä, Punakarakääpä ja Sitruunakääpä.