Kanta-Häme

Ekosysteemihotelli Hausjärvellä on turvapaikka pääradan pientareen uhanalaisille kasveille ja perhosille

Ratatöiden vaarantamat kasvit ja hyönteiset siirretään vanhalle hiekkakuopalle Ryttylään.
Ekosysteemihotelli ei ole suinkaan fyysinen rakennus, vaan uhanalaisten lajien väliaikainen asumus. Tutkija Terhi Ryttäri esittelee hotellia Kakslammin soranottoalueella. Kuva: Esko Tuovinen
Ekosysteemihotelli ei ole suinkaan fyysinen rakennus, vaan uhanalaisten lajien väliaikainen asumus. Tutkija Terhi Ryttäri esittelee hotellia Kakslammin soranottoalueella. Kuva: Esko Tuovinen

Pasila–Riihimäki-ratavälin varrella on uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja, jotka tarvitsevat suojelua.

Kyseisen ratavälin parannushankkeen kakkosvaiheessa Riihimäen ja Hyvinkään välille aiotaan rakentaa lisäraide, jonka tiellä uhanalaiset lajit ovat, kertoo projektipäällikkö Jouni Juuti Väylävirastosta.

Uhanalaisia kasveja kärrättiin kesäkuun alussa turvaan Hausjärven Ryttylään Kakslammin vanhalle sorakuopalle, joka on nykyään Vuokon luonnonsuojelusäätiön omistama luonnonsuojelualue.

Säätiö osti alueen Rudus oy:ltä euron kauppahinnalla. Säätiön puheenjohtaja Pertti Nupponen vahvistaa tiedon.

Kesäkuussa luonnonsuojelualueelle kuljetettiin muun muassa ketomarunoita ja keltasauramoita, jotka ovat useiden harvinaisten pikkuperhosten ravintoa. Kasvit eivät itsessään ole harvinaisia.

Hanketta kutsutaan ekosysteemihotelliksi.

– En tiedä kuka nimen keksi, ideaa luomassa ollut Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Terhi Ryttäri naurahtaa.

Hotelli-nimitys kertoo, että kyse on tilapäisasumisesta. Lajit on myöhemmin tarkoitus palauttaa radanvarteen.

 

Tutkija Terhi Ryttäri esittelee uhanalaisia kasveja ja Kakslammin luonnonsuojelualuetta. Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

Ensin kasvit, sitten perhoset

Ekosysteemihotelli on vielä avonainen, sillä projekti on vasta alussa. Harvinaiset paahdekasvit tarvitsevat avointa maastoa, joten varjostavia mäntyjä on raivattu pois.

Terhi Ryttäri on ollut alusta asti mukana maasto- ja seurantatöissä. Hän tuli alueelle istuttamaan erittäin uhanalaisia ketonukkeja, jotka on haettu radanvarresta. Ne ovat ainoita kasveja, joita tuodaan ekosysteemihotelliin vain itsensä, ei perhosten vuoksi.

Ketonukkien ja myös niiden siementen poimiminen on laitonta, sillä kasvi on rauhoitettu. Ryttärillä on ely-keskuksen lupa poimimiseen.

– Sen siemenet kylvetään maahan ja ne ovat vuoden lepotilassa, jonka jälkeen ne lähtevät itämään, hän kertoo.

Kakslammin projektissa on edessä vielä vuoden tai kahden työ. Siirtopaikalle pitää ensin saada elinvoimaiset kasvipopulaatiot, jotta perhosia voi siirtää paikalle.

– Viime syksynä siirrettiin pintamaata, jotta paikalle tulisi niin sanottua siemenpankkia, tutkija valaisee.

Siemenpankilla tarkoitetaan kasvien siementen maaperässä oleva varastoa. Luonnollista siemenpankkia ei tule sekoittaa keinotekoiseen pankkiin, jossa siemeniä säilötään sisätiloihin varastoitavaksi.

Vieraslaji lupiinin kitkemisessä on vielä paljon työtä. Lupiinit rehevöittävät maaperää ja muuttavat kasvillisuutta alueella hyödyntäen nokkosta ja koiranputkea.

– Meidän elinympäristön kasvimme eivät pärjää siellä, Ryttäri kertoo.

Mallia haettiin Raaseporista

Siirto Ryttylään on tehty lapiotyönä, sillä radanvarressa saattaa olla kaapeleita. Kun vastaava projekti toteutettiin Raaseporissa, työssä voitiin käyttää kaivinkonetta.

– Kaivoimme tienvarresta kasvillisuutta, ja kuljetimme kasvit hotellille muistaakseni traktorilla tai kuorma-auton perällä, hän valaisee.

Idea ekosysteemihotellille lähti alun perin juuri Raaseporista.

– Huomasimme, että siellä on paljon teiden varsilla arvokasta piennarlajistoa, uhanalaisia ja taantuneita kasveja ja niillä eläviä hyönteisiä. Kun tienvarsistoa inventoitiin tulevaa tienparannusta varten, totesimme, että eliölajistoa tulee häviämään.

Ihannetilanne on se, että kasvustoa voitaisiin pitää tulevaisuudessa sekä Kakslammilla, että palauttaa vanhalle alueelle rautatien varteen.

– Voitaisiin säästää osa kuopalla ja tuoda osa takaisin. Uskon, että se onnistuu, koska hotelli on luonnonsuojelualueella, Terhi Ryttäri kertoo.

Väyläviraston Jouni Juuti kertoo, että ratavälin kakkosvaiheen rakentamisen aloittamisajankohta ei ole tiedossa. Tämä johtuu siitä, että Ainola–Riihimäki-välillä joudutaan tekemään melutarkennuksia, joista joudutaan lähettämään hyväksymisesitys Traficomiin.

Väyläviraston sivujen mukaan tavoitteena on aloittaa kakkosvaiheen työt tänä vuonna.

Kasvien siirrosta ja hoidosta sorakuopalla vastaa Vuokon luonnonsuojelusäätiö. Työn on tilannut Väylävirasto konsulttiyhtiö WLP:n kautta, ja alikonsulttina toimii Ympäristökeskus Yrjölä oy. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on mukana asiantuntijana. HäSa

 

Ekosysteemihotelli

Korvaava elinympäristö uhanalaisille lajeille, joita uhkaavat suuret rakennushankkeet.

Sopii vain lajeille, joille riittää pieni elinympäristö ja jotka kestävät siirron rasitukset.

Esimerkiksi laajalla alueilla liikkuville linnuille ja nisäkkäille idea ei toimi.

Uhanalaiset lajit pitäisi ottaa jo suunnitteluvaiheessa huomioon pienissä tiehankkeissa ja asutuksen rakentamisessa.

Näin toteutetaan

Ennen hyönteislajien siirtoa niiden tarvitsemille kasvilajeille on luotava riittävä populaatio.

Lajien siirtämisen lisäksi työhön voi kuulua kasvien kastelua ja vieraskasvien kitkemistä.

Jos siirretään vain pintamaata, se levitellään uudelle alueelle ja taimet istutetaan paikan päälle.

Hinta riippuu kohteesta ja siitä, pitääkö sijoituspaikasta maksaa maanomistajalle vuokraa.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on toteuttanut Kuusamossa vastaavan hankkeen.

Lähde: Terhi Ryttäri ja Väylävirasto