Kanta-Häme Riihimäki

Uimala on riihimäkeläisten helmi, joka odottaa isoa peruskorjausta

Yli 40-vuotiasta hallia ja 60-vuotiasta maauimalaa peruskorjattiin 13 vuotta sitten 3 miljoonalla eurolla.
Pahat voimat, pääkallot ja luurangot ottivat ohjat Riihimäen uimahallissa perjantaina. Tiukan talouden aikanakaan ei uimalassa ole tingitty suosituista tapahtumista, kuten halloweenista.

Uimahalli ja maauimala ikääntyvät vauhdilla, ja Riihimäen kaupunki tutkiikin ensi vuonna niiden korjaustarpeen.

– Nyt selvitetään, mitä yli 40 vuotta vanhassa uimahallissa on tehtävä ja kartoitetaan kustannustaso. Samalla katsotaan myös maauimalan tarpeet. Molemmissa pitäisi asentaa energian kulutusta vähentävää tekniikkaa, kertoo rakennuspäällikkö Hannu Mattila.

Uimalan korjaus ei ole investointiohjelmassa ainakaan kolmeen vuoteen, mikäli nyt kaupunginhallitukseen etenevä talousarvioesitys hyväksytään valtuustossa.

 

Pitkin vuotta kaupungin päättäjät ovat pyöritelleet keskusteluissa uimalaa ja maauimalaa. Niiden ylläpito on kaupungille menoerä.

Uimala on yksi osio kaupungin liikuntapalveluita, joiden uudelleen järjestämistä selvitellään konsulttityönä. Etukäteen on pohdittu mahdollisuutta perustaa liikelaitos tai palvelujen ostoa yksityiseltä.

Liikuntapalvelupäällikkö Kati Hämäläinen-Myllymäki puolustaa sekä uimahallia että maauimalaa kuntalaisten palveluna.

– Uimahallit ovat koko Suomessa suosituimpia liikuntapaikkoja. Niiden ylläpito on kunnille iso menoerä, mutta ne edistävät kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ikäryhmään katsomatta.

Ajatus, että riihimäkeläiset voisivat käyttää Hyvinkään, Tervakosken tai Hämeenlinnan uimahalleja ja maauimaloita, ei saa liikuntapalvelupäälliköltä kannatusta.

– Kaupunkilaiset eivät olisi tasa-arvoisessa asemassa. Vanhusten, lasten ja perheiden on lähes mahdoton päästä uimaan lähiseudulle, jollei ole omaa autoa.

 

Käyttäjämäärät kertovat omaa kieltään uimalan suosiosta.

Vaikka maauimalan aukioloaikaa leikattiin kesällä rajusti, 35 000 uimaria ehti polskutella altaissa helteisinä iltapäivinä. Normaalikesinä maauimala on houkutellut keskimäärin 30 000 uimaria 1980-luvulta lähtien.

Riihimäen uimahallissa ja maauimalassa arvioidaan tänä vuonna käyvän lyhennetystä kesästä huolimatta viime vuotta enemmän uimareita. Kesällä 2017 sade nipisti kävijöiden määrän 28 000:een, mutta hallissa ja maauimalassa kävi 170 000 uimaria.

– Jos maauimalan portit olisi päästy avaamaan aamukuudelta entiseen tapaan ja sulkemaan vasta iltakymmeneltä, olisimme varmasti tehneet kaikkien aikojen ennätyksen, miettii Riihimäen kaupungin liikuntapalveluneuvoja Päivi Kallio.

Hellepäiviä oli ennätysmäärä, joten myös tuhannen kävijän raja rikottiin monena päivänä. Näin siitä huolimatta, että uimala avautui vasta kello 11 ja portit suljettiin iltakahdeksalta.

Vuonna 1968 tehtyä 2 700 kävijän päiväennätystä ei sentään päästy lähellekään.

– Aukioloaikojen leikkaukset ja säästöjen tavoittelu osuivat mahdollisimman huonolle kesälle. Säästö menetettiin, kun elokuussa hallitus päätti asukkaiden painostuksesta venyttää aukioloa kahdella viikolla – ja sitten loppui lomakausi ja kävijät, toteaa liikuntapalvelupäällikkö Kati Hämäläinen-Myllymäki. HäSa