Kanta-Häme

Ulkomaalaiset lomittajat tärkeä apu

Maatalouslomittaja Mati Aus nostelee heinää lehmien syötäväksi pohjalaisen tilan navetassa. Homma sujuu rutiinilla, sillä hän on tehnyt lomittajan töitä liki kymmenen vuotta.

Aus on Virosta Saarenmaalta kotoisin oleva poliisi. Pohjanmaalle hän muutti 12 vuotta sitten, ensin hommiin perunatilalle ja sitten kaverin vinkistä maatalouslomittajaksi Suupohjaan.

– En ole katunut kertaakaan sitä, että vaihdoin ammattia, Aus sanoo.

Hän kertoo nauttivansa vuorotyön suomasta vaihtelusta. Välillä pystyy järjestämään pidempiäkin vapaita ja matkustamaan kotimaahan. Myös tulot ovat riittävät.

– Jos näitä töitä tekisi Virossa, palkka olisi kolme kertaa huonompi, Aus kertoo.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen mukaan Suomessa työskenteli vuonna 2013 reilut 4 200 vakituista maatalouslomittajaa. Heistä noin seitsemän prosenttia oli ulkomaalaisia.

– Eniten on virolaisia. Heitä on noin 5,5 prosenttia kaikista lomittajista, kertoo asiantuntija Marketta Ahlstén Melan vakuutus- ja hyvinvointiyksiköstä.

Lomittajia saapuu Suomeen myös Venäjältä, Ruotsista ja Itä-Euroopan maista, kuten Ukrainasta. Heitä työskentelee varsinkin Etelä- ja Itä-Suomen maatiloilla.

Suupohjan maatalouslomitukseen ensimmäiset ulkomaalaiset työntekijät tulivat vuonna 1991 oppisopimuskoulutuksella Tallinnasta. Nyt ulkomaalaisia on töissä reilut kymmenen, siis 12 prosenttia kaikista lomittajista.

Ulkomaalaiset työntekijät ovat Suupohjan maatalouslomitukselle tärkeä voimavara. Ilman heitä lomittajista olisi pulaa, sillä suomalaiset eivät ole ammatista kiinnostuneita.

– Ihmettelen sitä, koska meidän työmme on ihan hyvin palkattua ja sitä on viisi päivää viikossa, 20 päivää kuukaudessa, sanoo lomitustoimenjohtaja Lea Ojanen sanoo.

Maatalouslomittajan työhön kuuluu tarkkuutta vaativia tehtäviä, kuten eläinten lääkityksen annostelua. Sen vuoksi uudelta työntekijältä edellytetään suomen tai englannin kielen taitoa ja kokemusta eläinten käsittelystä.

– Kyllä sellainen pohja pitää olla, että on mahdollisuuksia lähteä tälle alalle, Ojanen sanoo.

Varsinaista maatalouslomittajan koulutusta ei voida vaatia, koska sellaista ei järjestetä muualla kuin Suomessa. Lomittajat koulutetaan ammattiin esimerkiksi oppisopimuksella varsinaisen työnteon ohessa. Ojasen mukaan valtaosa ulkomailta tulleista maatalouslomittajista jää Suomeen pysyvästi.

– Yksi lomittaja, joka kävi maatalouslomittajakurssin vuonna 1991, on meillä töissä tänäkin päivänä.

Myös Ausille päätös Suomeen jäämisestä kirkastui nopeasti. Nyt hän asustaa Kallträskin kylässä eikä suunnittele Viroon palaamista.

Tummia pilviä tulevaisuuden ylle tuo maatalouslomittajien epävarma työtilanne. Turun yliopiston katsaus vuodelta 2015 kertoo, että paikallisyksiköissä työskentelee entistä vähemmän vakinaisia lomittajia. Myös lomitettavien maatilojen määrä on vähentynyt. Niitä on nyt puolet vähemmän kuin 2000-luvun alussa.

– Kyllä se huolestuttaa, Aus myöntää.

Ojasen mukaan lomittajien työt Suupohjassa ovat olleet viime aikoina vähenemään päin. Kaikki odottavat, mitä parhaillaan meneillään oleva lomituspalvelulain uudistus tuo tullessaan.

– Kukaan ei tiedä, tuleeko supistuksia, Ojanen toteaa. LM-HäSa

Menot