Kanta-Häme

Ulkomaalaisten osuus kaksinkertaistunut Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeessä asuvien ulkomaan kansalaisten osuus on yli kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana.

Suurista väestönosuuksista ei maakunnan suhteen voi puhua. Viimeisen varman tilastovuoden 2013 mukaan maakunnassa asui 4 237 ihmistä, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomi.

Vuonna 2003 vastaava lukema oli 1737 ihmistä. Kaikkiaan Kanta-Hämeen asukkaista 2,4 prosenttia oli vuonna 2013 muun kuin Suomen kansalaisia.

Eniten Kanta-Hämeessä asuu tällä hetkellä maantieteellisen Euroopan alueelta tulleita ulkomaalaisia.

Viron, Venäjän ja Puolan kansalaisia asuu maakunnassa eniten.

Pääkaupunkiseudulla eniten

Maakunnallisessa vertailussa Kanta-Häme osuu ulkomaisten asukkaiden määrässä keskikastiin.

Eniten ulkomaan kansalaisia asuu Suomessa Uudellamaalla, jossa heitä on asukasmäärästä 6,9 prosenttia. Suomen asukkaista 3,8 prosenttia on ulkomaalaisia.

Väestöliiton maahanmuuttoasioiden erikoistutkijan Minna Säävälän mukaan suuri osa maassa asuvista ulkomaalaisista on sijoittunut suuriin kaupunkeihin, kuten Helsinkiin ja Tampereelle.

Suurilta paikkakunnilta löytyy töitä sekä oman etnisen ryhmän sosiaalisia verkostoja.

– Suurilla paikkakunnilla koetaan olo myös turvalliseksi. Etniset ryhmät, jotka kokevat kohtaavansa ennakkoluuloja, asettuvat pääkaupunkiseudulle, Säävälä kertoo.

Suomessa ulkomaalaisten osuus väestöstä on läntisen Euroopan pienimpiä. Säävälän mukaan syyt löytyvät pitkälti historiasta.

– Suomi on teollistunut myöhään, minkä takia ulkomaisen teollisen työvoiman kysyntä on ollut vähäistä. Suomella ei myöskään ole ollut siirtomaita, Säävälä toteaa.

Poikkeuksellinen maakunta on Pohjanmaa, jossa ulkomaalaisten osuus kaksinkertainen lähes kaikkiin maakuntiin nähden.

– Pohjanmaalla on paljon pk-yrityksiä, jotka ovat hakeneet työvoimaa ulkomailta, hän lisää.

Ahvenanmaalla ulkomaalaisten suhteellinen suuri osuus johtuu siitä, että maakunnan asukasluku on alle 30 000.

Työ vie muille maille

Suomeen muutetaan valtaosin työn ja puolison perässä. Myös osa opiskelemaan saapuneista jää Suomeen asumaan.

Pakolaiset muodostavat pienen osan maahan muuttaneista, mutta kuntien ottamat kiintiöpakolaiset ovat muodostaneet omia vähemmistöjä.

Esimerkiksi Hämeenlinnassa on suhteellisesti enemmän afganistanilaisia kuin monessa muussa kaupungissa, mikä johtuu siitä, että kaupunki otti 2000-luvun alussa afgaanipakolaisia.

Somaleja Hämeenlinnassa on toisaalta vähemmän kuin muualla Suomessa.

Puolalaiset ja virolaiset ovat pitkälti työn perässä muuttaneita. Kanta-Hämeessä puolalaisten suuri osuus selittyy muun muassa Moreenin alueella toimivalla tölkkitehtaalla, jossa on paljon puolalaisia töissä.

Työperäinen muuttaminen on tällä hetkellä hallituksen maahanmuuttopoliittisen selonteon mukaan Suomessa laskussa. Syy on yksinkertaisesti se, ettei työtä ole tarjolla yhtä paljon kuin ennen.

Säävälä Väestöliitosta arvioi, että ulkomaalaisten osuudet väestöstä kasvavat talouden kasvun myötä.

– Kanta-Häme on kuitenkin lähellä pääkaupunkiseutua ja suurimpia maahanmuuttajaryhmiä aluetta. Väestö hiljalleen levittyy sieltä muualle, Säävälä tiivistää. (HäSa)