Kanta-Häme

Ulkomaiseen raaka-aineeseen joudutaan turvautumaan eniten hinnan ja saatavuuden vuoksi

Osa suomalaisista lihajalostajista turvautuu valmistuksessaan tuontilihaan saatavuus- ja hintasyistä, selviää Lännen Median alan yrityksille tekemästä kyselystä.

– Esimerkiksi kalkkunaleikkeissämme on käytössä ulkomainen kalkkunanliha saatavuussyistä, Saarioisten laadun ja vastuullisuuden johtaja Anneli Hautaniemi sanoo.

Suomalainen kalkkunantuotanto on keskittynyt suurelta osin tuotantoyhtiö Länsi-Kalkkunaan, joka on alan isoimpien toimijoiden eli Atrian ja HK:n omistuksessa.

Saarioisten lihavalmisteista yli 80 prosentissa käytetään pelkästään kotimaista lihaa.

Huittislaisen Korpelan lihajalosteen tuotteista noin puolet valmistetaan kotimaisesta lihasta.

– Pääsääntöisesti makkarat valmistetaan kotimaisesta raaka-aineesta. Kokolihaleikkeleissä ja erikoistuotteissa käytetään myös ulkomaista, pääasiassa saksalaista possunlihaa, toimitusjohtaja Seppo Korpela selvittää.

Hän luettelee tuonnin perusteeksi hinnan ja erikoisosien heikon saatavuuden lisäksi myös asiakkaiden toivomukset.

– Kaikille kuluttajille raaka-aineen alkuperällä ei ole merkitystä.

Kannuksessa pääkonttoriaan pitävän Poutun markkinointi- ja tuotekehitysjohtajan Pirkko Rahkosen mukaan heidän lihavalmisteissa kotimaisen osuus on noin 60–70 prosenttia raaka-aineista.

Suurten alan yritysten Atria-, HK- ja Snellman -merkeissä käytetään yritysten ilmoituksen mukaan ainoastaan suomalaista lihaa. HK:n pekonit tehdään Puolassa, mutta suomalaisesta raaka-aineesta.

Suomen suurimmat lihatalot kannattavat pakollisia kansallisia alkuperämerkintöjä myös lihajalosteille.

Tällä hetkellä alkumerkintä on pakollinen tuorelihatuotteissa, mutta ei lihajalosteissa.

– Läpinäkyvyyden lisääminen on hyväksi, toteaa HK:n markkinointijohtaja Mikko Järvinen.

Saarioisten tuotteissa on vuodesta 2013 lähtien merkitty lihan alkuperämaatieto vapaaehtoisesti pakkaustietoihin.

– Kannatamme myös pakollisia merkintöjä, vastuullisuusjohtaja Anneli Hautaniemi toteaa.

Myös Snellman lihajalostuksen toimitusjohtaja Juha Sarkkinen puhuu lihavalmisteiden pakollisten alkuperämerkintöjen puolesta.

Atria lisää pakkauksiin oman tuotemerkin yhteyteen myös Aina suomalaista lihaa -tekstin.

– Atria perhetila -tuotteissa pakkauksiin merkitään lisäksi tuotantotilan nimi ja paikkakunta, viestintäpäällikkö Hanne Kortesoja selvittää.

Hyvää Suomesta -tunnus on laajasti käytössä kertomassa Suomessa suomalaisista raaka-aineista valmistetuista tuotteista.

Poutun Rahkonen ei näe tarvetta laajentaa alkuperämerkintöjä nykyisestä, koska juuri Hyvää Suomesta -tunnuksella voidaan merkitä kotimaiset tuotteet.

Korpelan lihajalosteen Seppo Korpelan mukaan mitään ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavia kansallisia säädöksiä ei tarvita.

Kesä on lihanjalostajien sesonkiaikaa, ja ne tarjoavat Suomessa sadoille nuorille kesätöitä tänäkin suvena.

– Jos me emme valmista tuotteita ulkomaisesta raaka-aineesta, niin ne tuodaan valmiina tuotteina ulkomailta ja menetämme jalostusarvon ulkomaisille toimijoille, Seppo Korpela muistuttaa.

– Teemme suomalaista työtä pohjalaisella ylpeydellä, virolaisomistukseen siirtynyt, mutta Suomessa satoja työllistävä Pouttu tiivistää.

Suomalaisten arvioidaan kuluttavan tänäkin vuonna lähes 20 kiloa makkaraa ja muita lihavalmisteita per henki, vaikka kulutus onkin 2010-luvulla laskenut vuosi vuodelta jonkin verran.

Päivän lehti

21.1.2020