Kanta-Häme

Ullakkorakentamista yritetään helpottaa

Kaupunki on vihdoin tarttunut härkää sarvista ja ryhtynyt selvittämään, missä Hämeenlinnan ydinkeskustan taloissa ullakkorakentaminen olisi mahdollista ja missä ei.

– Selvitämme, onko joissain taloissa sellaisia rakennushistoriallisia arvoja, ettei ullakkorakentamista voi sallia, tai taloja, joiden luonteeseen se ei sovi, kertoo keskustavisiota laativa arkkitehti Johanna Närhi.

Kaavat ajan tasalle

Samalla kaupunki miettii kaavamuutostarpeitaan, jotta ne mahdollistaisivat tarvittaessa kattohuoneistojen nykyistä nopeamman lupamenettelyn ja sitä kautta nopeamman ja edullisemman rakentamisen.

Tähän asti juuri vanhentuneet kaavat, rakennusoikeuksien täyttyminen tonteilla ja poikkeamislupien hakeminen ovat venyttäneet ullakkorakennusprojekteja jopa vuosilla.

– Osayleiskaava on nyt käynnistymässä. Kaupunki hakee sitä, että ullakkorakentamiselle ei olisi mitään esteitä siellä, missä se kaupunkikuvallisesti vain on mahdollista.

– Etsimme samalla muitakin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia siellä, missä korttelit ovat vielä vajaasti rakennettuja.

Selvitys liittyy tekeillä olevaan keskustavisioon, joka on tarkoitus esitellä syyskuussa kaupunginhallitukselle ja sen jälkeen hyväksyttää valtuustossa.

Työryhmä jalkautuu

Rakennushistoriaselvitys on parhaillaan meneillään, ja ensimmäinen työpalaveri on keskiviikkona 23. huhtikuuta. Alustavan luonnoksen kaupunginhallitus saa nähdäkseen kesäkuussa.

– Vielä ei ole tarkkaa kuvaa, missä ullakkorakentaminen olisi mahdollista. Enemmän sellaista rakennuskantaa on koilliskeskustassa, missä rakennusoikeutta on vielä jäljellä, rakennuskanta on nuorempaa ja alueet laajempia.

– Vähemmän mahdollista rakentaminen on siellä, missä on jo valmiiksi korkeita rakennuksia tai missä on yhtenäisinä säilyneitä ajallisia kokonaisuuksia. Sellainen saattaisi rikkoontua ullakkorakentamisen myötä, Närhi näkee.

Vanhoissa taloissa voi olla myös rakenteellisia ongelmia, eli ne eivät kestä rakentamisesta aiheutuvaa lisäkuormaa.

Tiedossa kaupungilla on Närhen mukaan muutamia ullakkorakentajia, jotka haluaisivat korottaa rakennusta.

Närhi kertoo, että selvitystyön aikana on tarkoitus jalkautua kaupungille tutkimaan pihapiirejä ja katunäkymiä.

Kaupungin herättävä

Kantahämäläisten kiinteistönomistajien etujärjestön Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Mikko Rousi vaatii kaupunkia ratkaisemaan pikaisesti täydennysrakentamisessa rakennusoikeuteen liittyvät asiat.

– Keskustan osayleiskaava pitää saada ajan tasalle, selvittää tarkasti mitä lisärakennusoikeus maksaa ja miten velvoiteautopaikkakysymys hoidetaan. Keskustassa jo nyt asuvilta puuttuu 200 velvoiteautopaikkaa.

Rakennusluvan mukaan taloyhtiössä pitää olla tietty määrä autopaikkoja, mutta niitä on Rousin mukaan vuosien saatossa hävinnyt muun muassa roskakatosten rakentamisen alle tai katutöiden yhteydessä.

Pysäköinti ratkaistava

Keskustavisiossa suunnitellaan ydinkeskustan asukasmäärän kasvavan jopa 4 500 asukkaalla.

– Pitää ruveta miettimään, mihin heidät laitetaan, miten logistiikka toimii, miten palvelut toimivat, Rousi sanoo.

Hän hoputtaa kaupunkia ratkaisemaan nopeasti myös keskustan pysäköintiratkaisun – ja nimenomaan keskitetyllä maanalaisella pysäköintilaitoksella.

– Ei ole mitään muuta mahdollisuutta sijoittaa tulevaisuudessa autoja. Ilman tätä ratkaisua eivät kaupan merkittävät toimijat keskustassa, sijoittajat eivätkä rakennusliikkeetkään ole kiinnostuneita, eikä hanke lähde eteenpäin. (HäSa)