Kanta-Häme

Unta valvotaan armeijassa

Puolustusvoimissa on käynnissä tutkimus, jossa selvitetään unen määrän ja laadun vaikutusta varusmiesten toimintakykyyn, terveyteen ja palvelusturvallisuuteen.

Helsingin yliopiston professori Tiina Paunio tutkii jo toista vuotta, kuinka unenmäärä vaikuttaa varusmiesten suoriutumiseen neuropsykologisissa testeissä.

– Kysymys on, miten uni vaikuttaa käyttäytymiseen, vireystilaan ja kognitiiviseen suorituskykyyn eli ajatteluun ja ongelmanratkaisuun.

Tähän mennessä on selvinnyt Paunion mukaan hieman yllättäenkin, että vaikka isolla osalla uni lyheni, niin osalla unenlaatu parani varusmiespalveluksen aloittamisen jälkeen.

– Unenpituudet vaihteli merkittävästi.

Ensisijaisesti ryhmä ei tutki armeijan käytäntöjen toimivuutta.

– Tutkimme unenlaatua paikassa, jossa on paljon samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä.

Sotilaslääketieteen keskuksen, Helsingin yliopiston ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkimukseen valitaan yhteensä 200 vapaaehtoista varusmiestä.

Viime vuonna alkanutta tiedonkeräystä tutkimusryhmä jatkaa vielä vuoden Karjalan prikaatissa Vekaranjärven varuskunnassa.

Tutkimukseen valitut varusmiehet pitävät unipäiväkirjaa viikon tutkimusjakson aikana. Heille jaetaan myös ranteeseen laitettava mittari, joka rekisteröi valveillaolon liikunnan määrän.

Tutkimus alkoi viime vuonna, tänä vuonna tutkimusta on viety täydellä höyryllä eteenpäin.

– Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että armeijassa tapahtuva fyysinen toiminta saattaa parantaa unenlaatua.

Varusmiesliiton puheenjohtajan Juuso Kurttilan mielestä aikainen herätys ei ole perusteltua kaikissa joukko-osastoissa.

– Jos oppitunnit alkavat 7.30, niin miksi varusmies pitää herättää kahta tuntia aiemmin? Aamupalan jälkeen väliin jää tyhjää aikaa, jonka jokainen yrittää käyttää lepäämiseen, mutta unet ovat kiellettyjä aamuherätyksen (kello 5.20–6) ja hiljaisuuden (kello 22) välisenä aikana.

Kurttilan mukaan lepoaikaa pitäisi suhteuttaa koulutuksen rasitukseen aiempaa paremmin kasarmiolosuhteissa.

– Fyysinen koulutus helpottaa nukahtamista. Tuleeko unta kuitenkaan riittävästi, jos joka aamu herätään samaan aikaan huolimatta siitä, kuinka kova edellinen päivä oli? Palveleeko se uuden oppimista?

Professori Paunion mukaan myöskään hiljaisuuden aikaistaminen kello 22:sta ei automaattisesti tarkoittaisi pidempiä yöunia.

– Nuorten rytmi on nykyään iltavoittoista. Älypuhelimet todennäköisesti valvottavat.

Tutkimukseen valituille tehdään jatkokysely yhden ja viiden vuoden kuluttua tutkimuksesta. Tutkimukseen etsitään lisää vapaaehtoisia varusmiehiä. HäSa

Päivän lehti

25.1.2020