Kanta-Häme

Useat kunnat peittelevät yhä synkkiä lukujaan

Kunnat esittelevät hyviä taloudellisia tunnuslukuja liian pienillä poistoilla. Kuntien taloudellinen tilanne on heikompi kuin luvut kertovat.

Ongelma on tiedetty jo vuosikausia, mutta siihen ei ole löytynyt lääkettä. Käytännössä jää kunnan omaan harkintaan, millaisia poistoja se käyttää.

– Poistoajat voivat olla pidempiä kuin suositukset. Ei voida tehdä lakia, jolla poistot ehdottomasti määrättäisiin, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen sanoo.

Riihimäen kaupunki on yksi harvoista kunnista, jonka poistot on todettu tuomioistuimissa laittomiksi. Riihimäen vuoden 2009 tilinpäätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen. Kaupunki vei asian Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka piti ennallaan hallinto-oikeuden päätöksen.

Riihimäki ei silti kasvattanut poistojaan. Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi myös vuoden 2012 tilinpäätöksen laittomaksi. Riihimäki ei valittanut päätöksestä.

Riihimäen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Kai Heimonen (kok.) totesi kesäkuussa Hämeen Sanomissa, ettei hän näe mitään muuta mahdollisuutta kuin muuttaa poistot Kuntaliiton suosituksen mukaisiksi. Riihimäen kaupunginhallitus päätti kuitenkin viime maanantaina, että muutosta ei tule.

– Jotkut taloudellisesti heikot kunnat peittelevät pienillä poistoilla taloutensa tilaa, Lappalainen sanoo.

Lappalainen on myös Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston puheenjohtaja. Hän ei halua ottaa kantaa minkään yksittäisen kunnan kirjanpitoon. Varsinkaan hän ei halua sanoa mitään Riihimäestä, josta on ollut tuomioistuinriita.

Riihimäen kaupunki on laskenut, että se joutuisi tekemään 21,3 miljoonan euron lisäpoistot pelkästään vuosilta 2012-14, jos se noudattaisi Kuntaliiton suositusta poistoista.

Kuntien liian alhaiset poistot näkyvät niin, että poistot ovat keskimäärin vain noin 70 prosenttia investoinneista. Se tarkoittaa, että vuosittain noin 30 prosenttia kuntien investoinneista ei näy lainkaan tuloslaskelmaan kirjattuina kuluna.

Vääristymä näkyy myös siten, että kirjanpidollisesti Suomen kuntien talous oli viime vuonna 2 miljardia euroa plussalla. Kunnat kuitenkin velkaantuvat kaiken aikaa.

Määräykset edellyttävät, että kunnan on liitettävä tilinpäätökseen selvitys, jos poistojen ja investointien ero on yli 10 prosenttia. Eroon voi olla hyväksyttävä tilapäinen syy.

– Isoille kasvukunnille on tyypillistä, että niiden investoinnit ovat suurempia kuin poistot. Ne joutuvat rakentamaan niin paljon, Lappalainen sanoo.

Hän kertoo, että useimpien kuntien selitykset pienistä poistoista ovat ylimalkaisia. Todetaan vain, että on investoitu paljon.

Riihimäen kaupunki selittää tuomioistuinten päätöksiä siten, että sitä ei ole nimenomaan edellytetty korottamaan poistojaan. Tuomioistuimet ovat vain todenneet, että tilinpäätökset eivät anna oikeaa kuvaa taloudellisesta tilasta. Ongelmat voidaan siten hoitaa liitetiedostoilla ja selityksillä poistoista.

– Liitetiedoston tarkoitus nimenomaan on osoittaa, että poistosuunnitelmaa on tarpeen tarkistaa, Lappalainen huomauttaa.

Periaatteessa Riihimäen kaupungin pitäisi ryhtyä saneeraamaan talouttaan, jos se heikentäisi kerralla talouttaan yli 20 miljoonan euron poistoilla. Laki määrää, että pitkässä juoksussa kunnan menojen ja tulojen on oltava tasapainossa.

Riihimäen kaupunginhallitus teki vahvistetuin voimin maanantaina päätöksen, että mitään ei tehdä. Kokoukseen osallistui kolme asiantuntijaa, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja joitakin ylimääräisiä virkamiehiä.

– Emme nähneet syytä poistojen muuttamiseen. Tilinpäätöksiä täydennetään liitetiedoilla, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty (sd.) sanoo. HäSa

SUOMEKSI: poisto = pitkävaikutteisen investoinnin kirjaaminen vuosittaiseksi kuluksi.

Päivän lehti

30.3.2020