Kanta-Häme

Uskaltaisitko maistaa paistettuja koirasmehiläisiä? – Kuhnureissa olisi ainesta uudeksi herkkusuiden trendiruoaksi

 

Mehiläisyhteiskunnassa kuhnurien ainoa tehtävä on suvun jatkaminen hedelmöittämällä kuningatar. Kuhnurit elävät vain yhden kesän, toisin kuin työläiset ja kuningatar.

Kuoriutumattomista kuhnurintoukista voisi olla ainesta myös uudeksi ihmisten trendiruoaksi, kun hyönteisten syönti yleistyy Suomessa.

Suomen mehiläishoitajain liiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala arvioi, että kuhnurit olisivat lähinnä kauppojen herkkuosastojen erikoisuuksia ja ravintoloiden fine dining -ruokaa.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi sirkkoihin verrattuna kuhnuritoukkien tuotanto on hyvin pienimuotoista.

– Kuhnurit voisivat olla mehiläistarhoille mielenkiintoinen sivubisnes hunajan tuotannon lisäksi. Kuhnurin toukat ovat hyvin proteiinipitoista ja ravinteikasta ruokaa. Ne ovat myös ekologisempi vaihtoehto lihansyönnille, Martikkala sanoo.

Hänen mukaansa kuhnureita voi syödä sellaisenaan tai laittaa esimerkiksi vohvelin tai lätyn väliin. Toukkia kannattaa paistaa muurikkapannulla, ja niitä on kokeiltu myös suklaan raaka-aineena.

– Olen toki maistanut kuhnurintoukkia, ja niissä on lämmin hunajainen sivumaku.

EU:n lupabyrokratia ongelmana

Suomi salli syyskuussa 2017 hyönteisten kasvattamisen ja myymisen elintarvikkeena. Kuhnurin toukkien myyntilupa on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka.

Martikkalan mukaan jonkun eurooppalaisen tarhaajan on haettava joulukuuhun mennessä jatkolupaa Euroopan unionilta, että kuhnurien myynti voisi jatkua.

Vertti Seppälä pyörittää kuhnuriliiketoimintaa Hunajakeisarit-yrityksessä yhdessä sisarustensa kanssa. Hän on toimittanut kuhnurintoukkia useisiin suomalaisravintoloihin perheensä mehiläistilalta Korpilahdelta Keski-Suomesta.

Seppälän mukaan kuhnurien myyntiluvan hakemisesta on keskusteltu eurooppalaisten mehiläistarhaajien kanssa, mutta asia ei ole vielä edennyt. Esteenä on EU-luvan kalleus.

– Eurooppalaisten mehiläistarhaajien ja liittojen pitäisi hakea yhdessä lupaa ja jakaa kustannukset.

Vertti Seppälä keväällä Jyväskylän ammattikorkeakouluun opinnäytetyön mehiläiskuhnurien tuotteistamisesta ravintolakäyttöön.

Hän toimitti kahdeksalle suomalaiselle ravintolalle valmiiksi mehiläisvahasta puhdistettuja kuhnureita, joista keittiömestarit saivat loihtia vapaasti annokset.

Puolet ravintoloista oli kokeilun jälkeen valmis ottamaan kuhnureita uudestaan myyntiin, ja kaksi ravintolaa oli heti kiinnostuneita.

– Aika moni ravintola lähti testaamaan alkupaloja. He paistoivat kuhnureita voissa tai öljyssä ja laittoivat niitä esimerkiksi salaattiin tai leipään. Kuhnureista tehtiin myös munakasta ja jälkiruokia.

Seppälän mukaan kuhnurit maksavat ravintoloille 50 euroa kilolta, ja päälle tulee vielä arvonlisävero. Korkean hinnan vuoksi kuhnurit eivät voi olla pääraaka-aine, vaan ne sopivat lähinnä alku- ja jälkiruoiksi.

Kuhnurikausi kestää vain kaksi kuukautta

Kuhnurit ovat kalliita, koska normaalivahvuisesta mehiläispesästä saa vain kilon toukkia vuodessa.

– Hunajaan verrattuna se on todella pieni määrä, mutta kuhnurit poistettaisiin muutenkin mehiläispesästä. Tähän asti tarhaajat ovat syöttäneet ylimääräiset toukat kanoille ja sioille. Kuhnurit ovat hyvä lisätulonlähde tiloille, Seppälä sanoo.

Arvioiden mukaan Suomen hunajantuotannossa menee vuosittain hukkaan jopa 50 000 kiloa kuhnureita.

Hintaan vaikuttaa myös se, että kuhnurit pitää kalojen tavoin puhdistaa ja pakastaa. Seppälän mukaan puhdistaminen tehdään käsin ja se on hidasta puuhaa.

– Kuhnurit säilyvät pakastimessa vakuumissa ainakin vuoden. Maussa ja värissä ei huomaa mitään eroa uuden kesän satoon.

Kuhnurikausi on todella lyhyt, sillä se kestää käytännössä vain kesä- ja heinäkuun.

Seppälä kertoo, että tänä kesänä kuhnureita on tullut Suomessa vielä tavallista pienempi määrä kuuman toukokuun vuoksi. Mehiläisten energia meni veden etsimiseen, eikä kuhnureita riittänyt tarpeeksi myyntiin.

Aasialaiset popsivat toukkia suoraan pesästä

Monia voi ällöttää ajatus hyönteisten syömisestä. Mehiläisneuvoja Martitta Martikkala myöntää, että kynnys esimerkiksi kuhnurien ja sirkkojen syömiseen on vielä aika iso.

Hän arvioi, että jotkut uskalikot aloittavat hyönteisten syömisen. Martikkala ottaa esimerkiksi pakurikääpäteen. Sen juomista ihmeteltiin alkuun, mutta nyt se on varsin tavallista suomalaista superfoodia.

Euroopassa ihmisillä on yleensä korkeampi ennakkoluulo hyönteisruokaa kohtaan kuin Aasiassa.

– Aasialaiset saattavat popsia kuhnurintoukkia suoraan suuhunsa mehiläispesistä vieraillessaan suomalaisilla tarhoilla. Estot ovat enemmän aikuisilla, koska pieni lapsi syö luonnostaan esimerkiksi muurahaisia, Martikkala muistuttaa.

Seppälän mielestä ihmisten on helpompi syödä maatalouskäytössä syntyneitä kuhnureita kuin sirkkoja, jotka kasvatetaan erikseen ruoaksi. Monia viehättää kuhnureissa ekologisuus, arvomaailma ja uusi maku.

– Kuhnureissa on saman verran proteiinia kuin naudassa, ja ne sisältävät myös paljon A-vitamiinia ja rautaa. Kyllä niistä mahan saa täyteen. Makua on kuvattu lihaiseksi, pähkinämäiseksi, maissimaiseksi. Ehkä kuhnureita voi verrata katkarapuihin.

Katu-uskottavia kuhnureita

Haluaisitko syödä lounaaksi tai baari-illan päätteeksi kuhnuritaskun?

Jyväskyläläisestä Taikuri-ravintolasta saa vajaalla 15 eurolla höyryävän annoksen friteerattuja kuhnureita ja paahdettuja pähkinöitä. Kyytipoikana on salaattia ja vihreää salsaa.

– Kuhnureita on mennyt ihan mukavasti kaupaksi ja kiinnostusta piisaa. Me paistamme kuhnurit rasvakeittimessä friteerattuina ja laitamme ne leivän taskuun. Asiakkaiden palaute on ollut positiivista, Taikuri-ravintolan toinen omistaja ja keittiömestari Jani Tiilikainen sanoo.

Moni asiakas on yllättynyt positiivisesti kuhnurien mausta voitettuaan ennakkoluulot.

– Hyönteisille tai äyriäisille allergisten ihmisten kannattaa kokeilla ensiksi pieniä määriä kuhnureita, koska niiden allergisista vaikutuksista ei ole vielä tehty tutkimusta.

Aitoa lähiruokaa

Taikuri on katuruokaan keskittyvä ravintola. Kuhnurit toimitetaan sinne Komppa-Seppälän mehiläistarhasta Jyväskylän Korpilahdelta. Mehiläiset ovat siis aitoa lähiruokaa.

Tiilikaisen mukaan kuhnureita voisi käyttää hyödyksi monella tavalla ravintolassa.

– Kuhnurintoukat pystyisi jauhamaan esimerkiksi pihvin sekaan, tai niitä voisi käyttää kastikkeiden raaka-aineena.

Kuhnurit on aika kallis raaka-aine, mutta Tiilikaisen mukaan uudet tuotteet maksavat aina.

Mehiläisvuosi oli huono lämpimän toukokuun vuoksi, joten kuhnureita ei ole riittänyt myyntiin asti tarpeeksi. Taikuri onkin ainoa ravintola Suomessa, jolla on ollut tänä kesänä pysyvästi kuhnureita tarjolla.

Tiilikainen lupaa, että Taikurista saa jatkossakin hyönteisruokaa, vaikka ruokalistaa vaihdetaan säännöllisesti.

– On hyvä asia, että kuhnurit saatiin Suomessa lailliseksi ruoka-aineeksi. Minusta kuhnureissa on pähkinäinen ja melko mieto maku. Niistä saa tehtyä mausteilla hyvänmakuisia.