Kanta-Häme

Usko talouteen on vahva eduskuntaa valittaessa

Kuluttajien luottamus on jälleen romahtanut eduskuntavaalien jälkeen. Suomalaisten luottamus varsinkin Suomen talouteen oli erittäin heikko joulun alla.

Kuluttajien luottamusindikaattori nousi viime keväänä 15,5:een. Nyt indikaattori näyttää lukemaa 2,4, mikä on harvinaisen heikko taso.

Kuluttajista lähes ennätyksellisesti 38 prosenttia uskoo, että Suomen taloudellinen tilanne heikkenee seuraavan vuoden aikana. Vain vajaa neljännes uskoo talouden kohentumiseen. Työttömyyden kasvuun uskoo 60 prosenttia suomalaisista.

Suomen talous on kehittynyt heikosti kahdeksan vuotta. Tilastokeskuksen ylläpitämä kuluttajien luottamusindikaattori on sahannut edestakaisin koko ajan. Korkeimmilleen luottamus on kasvanut aina eduskuntavaalien aikaan.

– Saattaa olla, että ”piikki” ei johdu vaaleista. Saattaa olla, että vaaleilla on vaikutusta, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo.

Kuluttajien luottamusindikaattori ei kuvaa talouden tilaa vaan kuluttajien mielialaa. Luottamusindikaattorilla on vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen, mikä taas vaikuttaa talouteen. Kärkkäisen mukaan vaalien alla talousasiat ovat paljon esille keskusteluissa. Talous on esillä ristiriitaisesti.

– Vaalien alus ei ole konsensus-aikaa. Voi olla, että se vahvistaa omia ennakkonäkemyksiä. Voi olla, että tämä vaikuttaa kuluttajien luottamusindikaattoriin.

Vielä 1980-luvulla esiteltiin tilastoja, jotka kertoivat selvästi, että valtiontalouden alijäämä kasvoi ennätyksellisen suureksi eduskuntavaalivuosina. Kukin hallitus teki vaalivuodeksi ”vaalibudjetin”.

Kärkkäinen toteaa, että sen jälkeenkin on nähty ”vaalilupausvaaleja”. Vuoden 2007 eduskuntavaalien alla keskusteltiin, kuinka paljon tulevalla hallituksella on ylimääräistä jaettavaa, ”jakovaraa”, kansalle. Hänen mukaansa kuluvan vuoden eduskuntavaaleissa vaalilupaukset eivät olleet esillä.

– Tämän vuoden eduskuntavaaleissa kilpailtiin leikkauslistoilla.

Kuluttajien luottamus oli korkeimmillaan juuri uuden hallituksen muodostamisen aikaan toukokuussa. Kärkkäisen mukaan on mahdollista, että ihmiset ajattelivat tuolloin, että asiat rupeavat sujumaan.

Viime vaalikausilla ei ole kasvatettu menoja vaalivuosiksi. Kärkkäinen muistuttaa, että viime vaalikauden hallitus teki juuri päinvastoin.

– Tuolloin hallitus teki heti tasokorotuksen sosiaaliturvaan. Säästöt taas painottuivat eduskuntavaalikauden loppuun.

Kärkkäinen muistuttaa, että kuluttajabarometri kuvaa kuluttajien tunnelmia.

– Korkea luottamusindikaattorin lukema saattaa korreloida vaaleja. Saattaa olla myös, että siihen vaikuttaa kevät. HäSa