Kanta-Häme

Uskottava puolustus vaatii laatua

Puolustusmäärärahojen tulevaisuutta pohtivan työryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) päivittäisi puolustuspoliittisen selonteon linjauksia Ukrainan tilanteen vuoksi.

– Ruotsissa tehtiin aika nopeasti muutoksia maailmanpoliittisen tilanteen mukaan. Kyllä meilläkin on huolehdittava siitä, että pystymme uskottavasti vastaamaan vaihtuviin tilanteisiin, Koskinen sanoo.

Hänen mukaan varusmiesten tai reserviläisten määrää ei ole tarpeen lisätä, mutta sen sijaan nyt olisi keskityttävä mahdollisimman laadukkaaseen varusteluun ja koulutukseen.

– Ukrainan epäsymmetrinen sotimistapa on korostanut tarvetta hyvin varustelluille joukoille. Aiempaa enemmän tarvitaan esimerkiksi pimeänäkökykyä, Koskinen pohtii.

Työryhmä luovuttaa raporttinsa puolustusministerille näillä näkymin lokakuun alussa.

Yhteinen näkemys

Vastavalittu maavoimien komentaja Seppo Toivonen toivoi kesäkuun lopussa Helsingin Sanomien haastattelussa materiaalihankintojen vuosibudjettiin 150 miljoonan euron korotusta, mikä palauttaisi määrärahat puolustusvoimauudistusta edeltäneelle tasolle.

Koskinen ei pidä ihan näin suurta lisäystä heti realistisena.

– Tason nostaminen portaittain 50 miljoonalla eurolla vuodessa on haasteellista, mutta näkisin, että on mahdollista löytää asiassa kohtuuden rajoissa yhtenäinen näkemys isojen puolueiden kesken. Uskon, että miljoonaerimielisyys voidaan kapseloida mahdollisimman suppeaksi, Koskinen toteaa.

Hän toivoo, etteivät puolueet tai ehdokkaat lähtisi eduskuntavaalien alla kilpahuutoon siitä, kuka tarjoaa puolustusvoimille suurinta summaa.

Lisää kertauksia

Kulukuuri iski puolustusvoimiin kesällä 2011, jolloin tavoitteeksi otettiin 825 miljoonan euron säästöt ensi vuoteen mennessä. Sen seurauksena Suomesta on muun muassa lakkautettu kuusi varuskuntaa tai joukko-osastoa.

Koskisen mielestä jo tehtyjä lakkautuspäätöksiä ei ole syytä peruuttaa.

– Seiniä voidaan kyllä vähentää, mutta varustusta tarvitaan mahdollisimman hyvin koulutetuille reserviläisille.

Tulisiko kertausharjoituksia järjestää siis enemmän ja useammin?

– Ei ehkä niinkään koko ikäluokalle, mutta tarvitaan nykyistä kohdennetumpaa kertaamista, jotta tarvittaessa on saatavissa kyvykästä täydennystä nopeasti, Koskinen vastaa.

Hänen mukaansa Suomen on myös jatkettava kybersodan uhkaan varautumista.

– Se tarkoittaa ei vain puolustusvoimien, vaan koko yhteiskunnan varustautumista suojelemaan esimerkiksi energiaverkkoja. Siviilimaailman ja puolustusvoimien on tehtävä nopeasti ja paljon yhteistyötä.

Koskisen mukaan tätä varautumista helpottaa Suomen laaja varusmiesjärjestelmä.

– Asevelvollisuusmallistamme on nyt iloa ja hyötyä, kun alan parhaat ammattilaiset saadaan osallistumaan kertauksiin. (HäSa)