Kanta-Häme

Usuta lapsi lukemaan

Akateemikko, runoilija ja lastenkirjailija Kirsi Kunnas oli vastajulkaistussa 90-vuotishaastattelussaan huolissaan nuorten lukemisesta. Kunnaksen mukaan kielellinen kehitys kärsii, kun nuoret lukevat liian vähän. Syynä on etenkin sosiaalinen media, joka haukkaa yhä suuremman osan ajasta ja joka kuihduttaa kieltä.
 
Pisa-tulosten näkökulmasta akateemikon huoli on aiheellinen.
 
Vaikka suomalaisnuorten lukutaito on edelleen kansainvälisesti vertailtuna korkeatasoista, osoittavat vuoden 2012 Pisa-koetulokset lukutaidon selvästi laskeneen vuoden 2009 ja etenkin vuoden 2000 tasosta.
 
Kirjalista ei ole ehdoton
Koulut ja kirjastot ovat jo useamman vuoden ajan yrittäneet innostaa lapsia lukuharrastuksen pariin lukudiplomin avulla. Ajatus on, että oppilas lukisi lukuvuoden aikana kahdeksan kirjaa ja tekisi niihin liittyvät tehtävät.
 
Järjestelmää on paitsi kiitelty, mutta myös arvosteltu jähmeydestä sekä suorituskeskeisyydestä.
Hämeenlinnan kirjastoon perustettiin vuoden 2014 alusta kouluyhteistyöstä vastaavan informaatikon virka.
 
Koulujen ja kirjastojen välisenä linkkinä toimiva Marja Käkelä sanoo, että lukudiplomia varten tehdyt kirjalistat pitäisi käsittää mieluummin suuntaa-antaviksi kirjaluetteloiksi kuin orjallisesti noudatettaviksi listoiksi.
 
– Lukijat ovat eritasoisia ja lasten kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Opettajat voivat ilman muuta hyväksyä lukudiplomikirjoiksi teoksia myös listan ulkopuolelta.
 
Lukudiplomilistat eivät säily muuttumattomina vuodesta toiseen, vaan niitä uudistetaan kirjaston henkilökunnan ja opettajien kanssa yhteistyössä.
 
Siinä missä järjestelmä on alakoulujen puolella kerännyt kiitosta, on yläkouluista tullut viestejä siitä, ettei suoristuskeskeinen formaatti enää oikein jaksa innostaa murrosikäisiä.
 
– Äidinkielen opettajat eivät kuitenkaan olleet halukkaita lukudiplomista luopumaan, kun sitä kysyttiin. Yläkoulun puolella lukudiplomi toimii hyvänä vinkkilistana, ja ehkä sitä siihen suuntaan kannattaisikin kehittää, Käkelä miettii.
 
Yläkoulujen opettajat ovat lisäksi esittäneet, että kirjalistalle voitaisiin jatkossa sisällyttää sarjakuvia.
 
Kaikille ei ole kirjastokorttia
Vaikka koulut ja päiväkodit kantavat kortensa kekoon lasten lukuinnostuksen sytyttämiseksi, pitäisi kotonakin jaksaa tehdä jotain asian eteen.
 
– On perheitä, joissa vanhemmat eivät lue. On lapsia, joilla ei ole omaa kirjastokorttia tai joita vanhemmat eivät edes tuo kirjastoon, Käkelä sanoo.
 
Samoilla linjoilla on myös Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistyksen puheenjohtajana vuoden 2015 alussa aloittava Johanna Hulkko. Hän kannustaa vanhempia olemaan kiinnostuneita lapsen lukuharrastuksesta ja keskustelemaan kirjoista.
 
Merkitystä on myös sillä, luetaanko kirjoja kotona ääneen vai ei.
 
– Kun oppilailta kysytään, kuinka monelle luetaan kotona kirjoja ääneen, nousevat kädet ehkä 10 prosentilla oppilaista. Kun taas kysytään, kuinka moni haluaisi kotona luettavan, nousevat kädet noin 90 prosentilla, Hulkko sanoo.
 
Lukudiplomijärjestelmää Hulkko pitää erinomaisena ja uskoo kirjalistojen olevan ammattilaisten huolellisen harkinnan lopputulosta.
 
– Pääasia on, että lapset lukevat – melkein sitten mitä tahansa. Oli se sitten sarjakuvia, teepussien mietelauseita tai vaikkapa maitopurkin kylkeä. Kaikki käy, kunhan lukevat, Hulkko sanoo.
 
Epävarmat tarvitsevat ohjausta
Lapsille suunnattua Geoetsivät-seikkailusarjaa kirjoittava Hulkko uskoo kuitenkin lapsilukijoiden – etenkin kaikkien epävarmimpien – tarvitsevan aikuisten ohjausta kirjoja valitessaan.
 
Toisinaan kirja täytyy osata myydä lukijalle, ja tämän taidon hallitsevat etenkin taitavat kirjavinkkaajat.
 
– Lapset tuomitsevat kirjan todella helposti, esimerkiksi pelkän kansikuvan tai nimen perusteella. Jos kannessa on tytön kuva, voi pojan olla mahdoton tarttua siihen.
 
Entäs jos kirjaston kokoama lukudiplomilista yksinkertaisesti tökkii – jos lukija ei löydä sieltä mitään, mihin tarttua?
 
– Lämpimästi suosittelen, että opettaja tekisi lasten kanssa yhdessä vaihtoehtoisen listan lukudiplomilistan rinnalle, Hulkko ehdottaa. (HäSa)