Kanta-Häme

Uudet kaupunginosat ovat erilaisia

Ei ole vielä syntynyt luontevaa nimitystä kuntaliitoksen kautta Hämeenlinnaan tulleille maaseutumaisille osille.

Näitä kaupunginosia on nyt profiloitu. Ne eivät ole keskenään samanlaisia. Tämä käy ilmi alueprofiloinnista.

Yksi tekijöistä on Katri Ranta, joka on myös lasten ja nuorten vaikuttajaraadin puheenjohtaja Hämeenlinnassa.

Hänen mukaansa jokaisella viidellä pitäjällä on omanlaisensa imago ja identiteetti.

Silti viidestä voidaan ottaa esimerkiksi Ydin-Hämeen kolmen ryhmä, joka on monessa asiassa yhtenäinen.

Ydin-Häme on maaseutua

Hauho, Lammi ja Tuulos erottautuvat Rengosta ja Kalvolasta, jotka ovat ehkä paremmin sopeutuneet uuteen rooliinsa kaupunginosina.

Ydin-Hämeen suunnalla kaivataan avoimempaa keskustelua. Luottamus kaupungin päättäjiin on kärsinyt lakkauttamispäätöksistä ja tiedon kulun katkoista.

Kaupunginosista määriteltiin niiden imago eli miltä alue vaikuttaa ulospäin ja identiteetti eli, miten paikalliset asukkaat kokevat kotiseutunsa. Niiden pohjalta rakennettiin kunkin kaupunginosan elinvoimakehä.

Yhteisöllisyys tärkeää

Hauho, Lammi ja Tuulos nojaavat historiaan ja paikkakuntakeskeisyyteen. Niissä on vahvat kolmannen sektorin toimijat ja voimakas yhteisöllisyys.

Hauhon kohdalla mainitaan kesäasukkaat, jotka varmasti ovat imagotekijä myös Lammille ja Tuuloksellekin.

Tuuloksen kaupalliset palvelut ovat Tuulosen vuoksi varsin laajat.

Lammin yhtenä erityispiirteenä ja voimavarana mainitaan myös monikulttuurisuus. Ja ovat siellä myös sahti ja pellava.

Maalaisia kaupungissa

Renkolaiset kertovat olevansa maalaisia ja ylpeitä siitä. Kuitenkin Renko taitaa olla eniten kaupunginosa entisistä itsenäisistä kunnista.

Sieltä on lyhin matka kantakaupunkiin. Ikärakennekin on nuorempi kuin muissa maaseututaajamissa. Renko katsookin vahvuutensa olevan sinä, että siellä voi asua maaseudulla kaupungissa.

Kalvolalta taas puuttuu yhteinen identiteetti. Iittalan ja Lasimäen tuntevat kaikki, mutta se ei ole koko Kalvola.

Yhteydet ovat Kalvolassakin hyvät kaikkiin suuntiin, mutta Kalvolasta on myös helppo lähteä. Sieltä puuttuu oma maamerkki.

Reikäleipää markkinointiin

Maaseutualueiden profiloinneista opiskelijat ovat tehneet joitakin pohdintoja, miten alueita voisi kehittää edelleen.

Yhteisöllisyyden ja kolmannen sektorin tukeminen on varmasti asia, johon tulee kiinnittää huomiota.

– Riittävätkö pelkät yksittäiset tuotteet kuten Tuulosrievä tai Lammin sahti? Vai pitäisikö toimialojen klusteroitua kuten kauppakeskus Tuulosessa on tehty, kysyy Katri Ranta.

Yksi pohdinnan paikka on myös se, kannattaisiko koko kaupunkia markkinoida yhtenä pakettina. Vai olisiko parempi ns. reikäleipätaktiikka, jossa kantakaupunki ja reuna-alueet profiloituvat erikseen. Siitä saattaisivat hyötyä kaikki. (HäSa)