Kanta-Häme

Uudet kuulemiset korvataan hovioikeuksissa vanhoilla videoilla – Huippujuristi näkee tässä myös riskejä

Asianajaja Markku Fredman: Tärkeät täydentävät kysymykset voivat jäädä kysymättä ja juristien työaika palaa käräjäoikeuden kuulemisten uusintakatseluun. Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni Petteri Palomäki: Videouudistus tehostaa järjestelmää ja vähentää muutoksenhaulla kikkailua.
Asianajaja Markku Fredman (vasemmalla) suhtautuu valmisteilla olevaan videouudistukseen nihkeämmin kuin Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni Petteri Palomäki. Kuva: Hämeen Sanomat, arkisto
Asianajaja Markku Fredman (vasemmalla) suhtautuu valmisteilla olevaan videouudistukseen nihkeämmin kuin Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni Petteri Palomäki. Kuva: Hämeen Sanomat, arkisto

Käräjien todistelut aiotaan jatkossa taltioida videolle mahdollista hovioikeuskäsittelyä varten. Oikeusprosessien tehostamiseen tähtäävään uudistukseen liittyy myös riskejä, arvioi asianajaja, oikeustieteen tohtori Markku Fredman.

– Ratkaisevaa on, millä kynnyksellä ja laajuudella todistajia kuullaan vielä uudelleen hovioikeudessa. Uudistuksen myötä voimme joutua tyytymään lisäkysymysten sijaan vain vanhoihin videoihin eli käräjillä tehtyihin, mahdollisesti puutteellisiin ja huolimattomiin kuulemisiin, hän sanoo.

Nykyisin yhtenä muutoksenhaun perusteena on mahdollisuus paikata todistelussa tapahtuneet virheet täydentävillä lisäkysymyksillä hovioikeudessa.

– Alioikeudessa on esimerkiksi saatettu unohtaa esittää jokin keskeinen kysymys. Tai sitten oikeudenkäynnin lopussa on voinut tulla ilmi jotain uutta olennaista tietoa yksittäisen todistajan kuulemisen jälkeen.

Valmista voisi tulla jo kerralla

Videoiden katselun sijaan koko näyttöä koskeva muutoksenhaku kannattaisi ehkä lopettaa ja satsata enemmän jo käräjäoikeuskäsittelyyn, Fredman arvelee.

– Voitaisiin yksinkertaisesti parantaa alioikeusmenettelyä ja lähteä siitä, että käräjäoikeus käsittelee asiat kolmen tuomarin kokoonpanossa kuten hovissakin. Jos meillä ei kerran ole varaa kahteen täysimittaiseen oikeudenkäyntiin kahdessa eri oikeusasteessa, keskitytään sitten siihen, että asiat käsiteltäisiin edes yhden kerran kunnolla.

Fredmanin mukaan käräjäoikeuden työtä leimaa usein se, että kaikki olettavat automaattisesti jutun ratkeavan vasta hovissa.

– Monessa eurooppalaisessa sivistysvaltiossa näyttö arvioidaan vain yhden kerran ja muutoksenhaku koskee vain oikeudellisia kysymyksiä tai rangaistuksen mittaamista.

Lopullinen ratkaisu huonommalla näytöllä

Videouudistuksella pyritään myös vähentämään todistelujen epävarmuutta.

– Hovioikeudella, joka antaa lopullisen ratkaisun, on tavallaan huonompi näyttö kuin käräjäoikeudella, koska todistajien muistikuvat heikentyvät ajan kuluessa. Hovioikeuksissa kuullaan jatkuvasti todistajia tai asianosaisia, jotka sanovat, etteivät enää muista asiaa näin monen vuoden jälkeen, Fredman selittää.

Hovioikeus saattaa siis kumota käräjäoikeuden oikeaan osuneen ratkaisun aiempaa epävarmempien muistikuvien perusteella.

Laskutusta hereillä pysymisestä?

Hovioikeudessa joudutaan toisinaan perumaan istuntoja, kun ihmisiä yritetään haalia turhaan paikalle.

Fredmanin mielestä videomenetelmän tuoman säästöpotentiaalin ratkaisee pitkälti se, joutuvatko asianajajat ja syyttäjät osallistumaan videoiden katseluun hovioikeudessa.

– Olisi suoraan sanottuna aika kauheaa, jos puolet oikeussalissa viettämästäni ajasta menisi jatkossa siihen, että katselisin vanhoja videoita, joissa minä ja kollegani esitämme kysymyksiä todistajille. Miten kehtaan edes laskuttaa siitä, että yritän vain pysyä hereillä siellä?

”Kertomukset muuttuvat tuomion jälkeen”

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni Petteri Palomäki kannattaa lämpimästi videotaltioinnin käyttöönottoa. Hän arvioi sen vähentävän muutoksenhaulla kikkailua ja samalla hovioikeuksien jutturuuhkaa.

– Kertomukset usein muuttuvat sen jälkeen, kun asianosaiset ovat lukeneet tuomion ja todistelusta tehdyt johtopäätökset. On omalla tavalla turhauttavaa, kun hovioikeus tekee ratkaisunsa eri näytön perusteella kuin käräjäoikeus.

Toinen peruste on kustannustehokkuus.

– Sama oikeudenkäynti käydään ja todistelu kuullaan kahteen kertaan, ensin käräjäoikeudessa ja myöhemmin hovioikeudessa. Se on tietyllä tavalla epätarkoituksenmukaista.

Palomäki katsoo, että täydentäviä kysymyksiä voitaisiin tarvittaessa esittää hovioikeudessa myös puhelimitse tai videoyhteyden kautta.

Vireillä olevan uudistuksen suunnittelu sisältyy hallituksen ensi vuoden budjettiin. Ruotsissa videotallennemenetelmä on ollut käytössä jo pitkään. HÄSA

Lue myös: Käräjäoikeuden uusi laamanni: poissaoloihin oikeudenkäynneistä otetaan tiukka linja (19.8.2019)