Kanta-Häme

Uudistuksen aikataulu arveluttaa entistä enemmän

Kiire tulee. Näin tuumivat Hattulan kunnanjohtaja Lauri Inna ja Janakkalan perusturvajohtaja Matti Valtonen pohtiessaan sote-uudistuksen keskiviikkona tarkennettua sisältöä.

Molempia arveluttaa sama asia: miten julkiset sote-palvelut ehditään yhtiöittää ja miten käytännön yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon välillä saadaan nivellettyä uuteen järjestelmään vuoden 2019 alkuun mennessä.

– Tämä yhtiöittämisasia tuli varmasti kaikille kunnille yllätyksenä, ja se on kuitenkin todella iso ratkaisu. Organisaation täytyy olla toimintakunnossa jo huomattavasti aiemmin ja kaikkien sopimusten valmiina, Valtonen sanoo.

SOTE-UUDISTUKSESSA palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakuntien hoidettavaksi.

Janakkala ja Hattula muodostavat nykyisin perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Matti Valtonen sanoo, että se tulee joka tapauksessa tiensä päähän sote-uudistuksen myötä.

Kuvio on sikälikin mielenkiintoinen, että Janakkalassa palvelut tuotetaan kunnan omana toimintana, kun taas Hattulassa perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Pihlajalinna.

Pihlajalinna valittiin Hattulan perusterveydenhuollon palveluntuottajaksi jo Hämeenlinnan seudun terveyskeskuskuntayhtymän aikaan, eli ennen yhteistoiminta-alueen perustamista.

PIHLAJALINNAN sopimus on voimassa vuoden 2018 maaliskuun loppuun. Lauri Inna sanoo, että Hattulassa on tämän kevään aikana muun strategiatyön ohessa tarkoitus miettiä, miten kuntalaisten terveydenhuollon palvelut jatkossa turvataan.

– Nykyiset palvelut ovat saaneet kuntalaisilta kouluarvosanan 9,5. On melkoinen haaste päästä samaan. Valmiita ratkaisuja meillä ei vielä ole, mutta tämän vuoden aikana olisi syytä päästä reilusti eteenpäin.

Inna kertoo, että ratkaisuja mietitään edelleen yhteistyössä Janakkalan edustajien kanssa.

– Samaan aikaan maakunnallinen valmistelutyö etenee ja valtiolta tulee varmasi ohjaavaa lainsäädäntöä.

INNAN MUKAAN paras ratkaisu olisi sellainen, että Hattulan järjestelyt hyödyttäisivät samalla koko maakuntaa. Yksityisestä palvelutuotannosta on Hattulassa saatu joka tapauksessa niin hyvät kokemukset, että ostopalveluiden käyttö olisi jatkossakin varteenotettava vaihtoehto.

Julkisten sote-palveluiden yhtiöittäminen mietityttää Innaa, sillä vaarana on jälleen uuden hallintohimmelin syntyminen.

Matti Valtonen taas pohtii maakuntien asemaa itsehallinnon näkökulmasta.

– Tässäkin voi tulla perustuslaki vastaan, jos maakunnat eivät saa verotusoikeutta. Onko aitoa itsehallintoa ilman oikeutta kerätä varoja, hän kysyy.