Kanta-Häme

Uudistusten hankaluutena suuret ryhmät ja määrärahojen niukkuus

Ammatillisen koulutuksen suurin haaste on löytää opiskelijoille jatkossa työpaikkoja. Moni työnantaja pelkää joutuvansa tekemään myös opettajan töitä.

Kun Susanna Vesala alkoi vähän yli kaksi vuotta sitten opiskella ammattiopisto Tavastiassa elintarvikealan perustutkintoa, halusi nuori nainen suorittaa ensin kaksoistutkinnon eli hankkia niin ylioppilaslakin kuin ammattitutkinnonkin. Haaveet eivät toteutuneet, mistä hän on nyt vain tyytyväinen.

Yhä useampi nuori on tehnyt samanlaisen päätöksen kuin Susanna Vesalakin. Vielä 90-luvulla kaksoistutkinnon aloitti Hämeenlinnan seudulla toistasataa nuorta, mutta nyt heitä on enää parikymmentä.

– Kaksoistutkinnossa en olisi voinut hankkia yhtä paljon työkokemusta kuin nyt. Olen ollut tyytyväinen siitä, että olen voinut keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja toimia esimerkiksi muita opiskelijoita auttavana tutorina. Meistä on nyt kysyntää, kun opetusryhmät ovat niin suuria, että opettajat ovat helisemässä, Vesala sanoo.

Ammatillinen koulutus muuttuu parhaillaan toden teolla. Tilanne on vaikea, sillä säästöt ovat esimerkiksi kasvattaneet opetusryhmien kokoja valtavasti ja vähentäneet lähiopetuksen määrää.

– Kun ammattiopisto aloitti, rakennettiin luokat 16 oppilaalle, mutta nyt luokissa voi olla jopa yli 30 opiskelijaa, koulutussihteeri ja opettaja Kirsi Kurkela sanoo.

OAJ Kanta-Hämeen tekemä kysely reformin vaikutuksista puhuu karua kieltä.

Kyselyyn vastanneiden opettajien vastauksista näkyy pelko koulutuksen leikkauksista ja resurssien viemisestä. Erityisen huolissaan opettajat ja opiskelijat ovat lähiopetuksen määrän vähenemisestä. Kyselyssä vastattiinkin opiskelijan saaman opetuksen ja ohjauksen vähentyneen 69 prosentilla. Tukea tarvitsi kyselyn mukaan yli 85 prosenttia opiskelijoista.

– Esimerkiksi sähköpuolella on jouduttu pitämään nyt enemmän taukoja, kun lähiopetusta on vähennetty. Myös rakennuspuolella on ihan sama, Kurkela myöntää.

Reformin tarkoituksena on saada ammatillinen koulutus ja työelämä löytämään yhteinen sävel. Opiskelijat ovat saaneet alueelta yleensä harjoittelupaikkoja opettajien hyvien verkostojen kautta, mutta harjoittelupaikan löytäminen on yhä vaikeampaa. Myös kyselyssä paikalliset yrittäjät ilmaisivat huolensa siitä, että tuleeko heistä yhä useammin opettajia, kun työharjoitteluun tulevat ovat yhä kokemattomampia.

OAJ Kanta-Hämeen puheenjohtaja Timo Hillman muistuttaa, että ammattitutkinnon suorittaneista on eniten hyötyä kotiseudulleen.

– On tutkittu, että juuri he jäävät kotiseudulleen työskentelemään. He perustavat tänne kodin ja saavat uusia veronmaksajia, Hillman huomauttaa.

Reformi yhdistää ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen. Ammatillisia tutkintoja on jatkossa noin 350 tutkinnon sijaan reilut 160 tutkintoa. Ensi vuoden alusta lähtien ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56.

OAJ:n kyselyyn vastanneet korostivat, että reformi on hieno ajatus, mutta käytännössä se on ammatillisen koulutuksen alasajoa. Koulutukseen on kuitenkin käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa ja juuri sen takia uudistukset ovatkin tarpeen. Vastaajat muistuttavat kuitenkin, että muutos vaatii aina myös resursseja.

Timo Hillmanin ja OAJ Kanta-Hämeen alueasiamies Katri Juvosen mielestä kaiken A ja O on kuitenkin yhteistyö. Samaa mieltä ollaan myös kyselyssä.

– Reformi vaatii työelämältä, opettajalta ja opiskelijalta yhteistyötä. Mennään eteenpäin ja opetellaan. HäSa