Kanta-Häme

Uusi jalostamo kierrättää myös kotitalousmuovit

Jätteenkäsittely-yhtiö Ekokem rakentaa Riihimäelle Pohjoismaiden ensimmäisen muovijalostamon, joka kierrättää myös kotitalousjätteet takaisin teollisuuden raaka-aineeksi.

Laitos aloittaa toimintansa loppuvuodesta 2016, mutta muovinkeräyssäiliöt ilmestyvät Suomen marketteihin ja kierrätyspisteisiin jo vuoden alusta, kun uusi pakkausjäteasetus astuu voimaan.

Siirtymävaiheessa muovijäte varastoidaan odottamaan jalostamon valmistumista. Osa muoveista saatetaan viedä käsiteltäväksi johonkin ulkomaiseen laitokseen.

– Se riippuu siitäkin, kuinka innokkaasti suomalaiset alkavat kierrättää heti alusta alkaen. Hukkaan ensi vuonna kerättävä muovi ei missään tapauksessa mene, Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskari sanoo.

Kuluttajamuovien kierrätys on huomattava edistysaskel, sillä 70 prosenttia Suomen muovijätteestä muodostuu kotitalouksissa. Tällä hetkellä sekajätteen mukana hävitetään vuosittain noin 140 000 tonnia muovia.

PAKKAUSJÄTEASETUKSEN lisäksi muovinkierrätykseen ajaa myös viimeaikainen teknologinen kehitys.

– Muovilaadut voidaan nykyään erotella aiempaa tarkemmilla infrapunatunnistimilla, joiden hintakin on laskenut merkittävästi viime vuosina, Puoskari kertoo.

Koko Suomen pakkausjätemäärä on 117 000 tonnia vuodessa. Pakkausjäteasetuksen mukaan vähintään 16 prosenttia tästä pitää kierrättää.

– Muovin päätyminen kaatopaikalle tai polttoon on raaka-aineen hukkaamista, kun olemassa jo on teknologia, jolla se voidaan hyödyntää. Lisäksi kierrätysmuovin CO2-päästöt ovat vain 15 prosenttia öljystä tehdyn neitseellisen muovin hiilijalanjäljestä.

Jos suomalaiset syttyvät muovinkierrätykselle, Ekokem saattaa vielä laajentaa muovijalostamoaan.

– Keski-Euroopassa ja Englannissa on useita vastaavia laitoksia, joissa mekin olemme vierailleet, Puoskari kertoo.

KOTITALOUSMUOVIT Ekokemille kerää ja toimittaa muovipakkausalan yritysten omistama Suomen Uusiomuovi. Se avaa yhteensä 500 muovinkeräyspaikkaa.

– Karkeasti ottaen voi sanoa, että kun muille pakkausmateriaaleille tulee vuodenvaihteessa kaiken kaikkiaan 1 850 uutta pistettä, niistä 500 suurimpaan tulee myös muovipiste. Niitä pyritään kuitenkin sijoittamaan eri puolille maata, Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini kertoo.

– Muovinkeräys aloitetaan nyt tyhjästä, ja siksi sillä on alkuvaiheessa pienempi verkostotiheysvaatimus kuin muilla materiaaleilla.

Keräysmäärien kehitystä on haarukoitu Tampereella ja Kuopiossa tehtyjen pilottikeräysten sekä edelläkävijämaiden kokemusten pohjalta.

– Muovijätettä syntyy vuodessa vajaa 20 kiloa per kuluttaja, ja ensimmäisen vaiheen tavoitteena on kerätä siitä yhdestä kolmeen kiloa.

Uusi pakkausjäteasetus lisää tuottajien vastuuta ja kustannuksia. Suomen Uusiomuovi on tuottajayhteisö, jonka tehtävä on Soinin mukaan vain hoitaa hyvin tuottajien lakisääteinen ympäristövelvoite, ei tuottaa voittoa.

EKOKEMIN muovijalostamo käsittelee Uusiomuovin keräyspisteistä keräämää muovia, kotitalousjätteestä ekojalostamossa eroteltua muovia sekä maatalouden ja turveteollisuuden muoveja.

Prosessissa muovi lajitellaan infrapunatunnistimilla, murskataan, pestään ja lopuksi granuloidaan eli sulatetaan ja muovataan pieniksi muoviherneiksi teollisuuden käyttöön.

Muovijalostamo on osa Ekokemin kiertotalouskylää, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa 2016–2017. Ekojalostamon rakennustyöt alkoivat keväällä, muovijalostamon ja biojalostamon vastikään kesällä.

Strategiajohtaja Puoskari kertoo Ekokemin kehittäneen kiertotalouskyläkonseptin omin voimin kahdeksan vuotta sitten alkaneen tutkimustyön hedelmänä. Jos kokemukset kiertotalouskylästä ovat myönteisiä, yhtiö aikoo viedä malliaan muuallekin, ensi vaiheessa Ruotsiin ja Tanskaan.

Päivän lehti

4.4.2020