Kanta-Häme

Uusi kirjastolaki on nykytilanteen päivitys 

Hämeenlinnan kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen näkee kristallipallossa lisää kulttuuritapahtumia ja digitaalisen lukutaidon edistämistä. Peruskorjattuun pääkirjastoon tulee monenlaisia tiloja ja äänivyöhykkeitä.   

– Se on hyvä laki, sanoo Inkeri Jurvanen. Hämeenlinnan kirjastotoimenjohtajan mielestä piakkoin voimaan tuleva uusi kirjastolaki ei ole mullistava, vaan se lähinnä päivittää lain todellisuuden tasolle. 

– Laki vastaa aika lailla nykyistä, kirjaston jo olemassa olevaa toimintaa.

Muutama esimerkki. Hämeenlinnassa poistettiin omien aineistojen varausmaksut jo vuonna 2011, koska niiden määrä ei ollut järkevässä suhteessa perintään käytettyyn kirjastotyöntekijöiden työaikaan. 

Virkailijoiden pätevyysvaatimusten höllentäminen ei myöskään heikennä kirjaston palvelutasoa.

– Jo monen vuoden ajan kirjastoon on voinut palkata vaikka tietotekniikkainsinöörin. Työntekijöistä kolmanneksen ei ole tarvinnut olla kirjastoammatillisia. Koulutusvaatimus määräytyy vakanssin mukaan, ja Hämeenlinnan kirjasto on kysytty työpaikka, sanoo Jurvanen.     

Lailla vahvistetaan kirjaston roolia tasa-arvon tekijänä ja moniarvoisuuden edistäjänä. Avainsanoja ovat myös yhteisöllisyys ja monikulttuurisuus. 

– Suomessa kirjastoon on liittynyt näkymättömyyden perinne. Kirjasto on ollut kaikkia varten, mutta se on ollut neutraali.  

Tämän asetelman Jurvanen soisi muuttuvan. Uusi kirjastolaki ottaa mallia Ruotsista ja Tanskasta, missä kansalaisia rohkaistaan keskustelemaan ja he saavat ovat asioista vahvasti jotakin mieltä. 

– Meillä on ollut aika, jolloin poliittiset toimijat eivät ole voineet varata kirjastosta edes tilaa.

Inkeri Jurvasen mielestä kirjasto ei ole tukipalvelu vaan yhä edelleen lähi- ja peruspalvelu, joka yhdessä peruskoulun kanssa muodostaa sivistyksen pohjan Suomessa. Kun kunnissa säästetään, kirjastolle on sälytetty yhä enemmän myös kulttuurin edistämisen tehtävää.

– Jo vuosia on ajateltu, että erityisesti lähikirjastot ovat kuntien kulttuurikeskuksia. 

Yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa tulee tulevaisuudessa Jurvasen mukaan vain lisääntymään. Hämeenlinnassa harrastetaan paljon ja kirjo on laaja Martoista postimerkinkeräilijöihin. 

– Tapahtumat tehdään talkoilla, ja kun ihmiset tekevät kulttuuria itse yksilöinä, se voimaannuttaa. Tämä on kirjaston merkitys kulttuuritoiminnalle, sanoo Jurvanen.

Kirjaston työsarassa korostuu tulevaisuudessa myös digitaalisen lukutaidon edistäminen. Kun palvelut siirtyvät verkkoon, auttaa kirjasto kehityksen perässä pysymisessä. 

– Kirjastosta pitää saada opastus ainakin siihen, että ihminen löytää kanta.fi:n ja saa tunnukset kansalliseen palveluväylään.

Jurvanen haluaa korostaa, ettei luvassa ole yhtäkkisiä muutoksia. E-kirja ei tyhjennä kirjaston hyllyjä paperikirjoista eikä cd-levyistä olla hankkiutumassa eroon.

– 98 prosenttia meidän toiminnasta on hyvin perinteistä kirjastopalveluiden tarjoamista. Paperilehdet teettävät henkilökunnalla paljon töitä ja niiden tarjoaminen varmaankin jossain vaiheessa lakkaa. Emme ehkä tarvitse jatkossa myöskään nykyisenkaltaista it-asemaa.        

Laki muuttuu, mutta Hämeenlinnan pääkirjaston lähitulevaisuuden todellinen suurmyllerrys liittyy vuonna 1983 valmistuneeseen rakennukseen, joka peruskorjataan. Syksyllä 2017 aletaan siirtää varastoja, ja 2018 ja 2019 ovat evakkovuosia. 

– Väistötilana Wetteri on selkeästi paras. Kirjaston täytyy olla keskustassa. Sinne pitää päästä, ja sinne pitää mahtua 45 ihmistä tekemään töitä. 

Jurvanen on innoissaan remontin avaamista mahdollisuuksista. Suunnittelu on vielä alussa, mutta modernissa kirjastossa on omat tilansa mm. oppimiselle, tapaamiselle, esiintymiselle ja ideoinnille. Suunnittelussa huomioidaan myös erilaiset äänivyöheet. Ryhmätöitä ei tulla tekemään oppimistilan läheisyydessä.

Kirjastotoimenjohtaja ei epäile hetkeäkään, etteikö peruskorjattu rakennus pystyisi vastamaan tulevaisuuden haasteisiin vuosikymmeniksi eteenpäin. 

– Tämä on hieno, kirjastoksi rakennettu talo. Tänne mahtuu mitä vaan. Erilaisia tiloja eri-ikäisille ihmisille. Ja ikkunoiden eteen avataan avaraa maisemallista tilaa, visioi Jurvanen. HÄSA