Kanta-Häme

Uusi ops mullistaa tuttuja koulurutiineja

Harjunrinteen koululla Riihimäellä pulpetit on heitetty parista luokasta pölyttymään ja tilalla on kasa säkkituoleja, tabletteja, älytaulu ja opettajan ohjausdeski. Tuomelan uudesta koulusta ei enää löydy lainkaan luokkahuoneita.

Mitä kouluilla oikein on tapahtumassa?

– Oppimiskäsitys muuttuu! Puhtaan tietosisällön rinnalla opitaan nykyistä enemmän taitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa. Tiedot yhdistyvät taitoihin, eikä niitä enää tarvitse opiskella perinteisissä luokkahuoneissa, kertoo palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten palveluista.

Vuonna 2016 peruskouluissa otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma, joka siirtää painopisteen opetuksesta oppimiseen. Ops muuttaa oppimisen tavoitteita ja tapoja, mutta tuntijako muuttuu vain vähän.

– Meillä Hämeenlinnassa pohditaan parhaillaan, onko taloudellisesti mahdollista esittää lasten ja nuorten lautakunnalle vähimmäistuntimäärään yhden tunnin lisäystä. Tunti mahdollistaisi englannin kielen aloittamisen jo alakoulun toisella luokalla, kun se muuten alkaisi kolmannelta, kertoo tilaajajohtaja Antti Karrimaa.

Lisäys maksaisi vuositasolla 100 000 euroa. Muuta ylimääräistä Hämeenlinna ei edes harkitse. Uusi ops varhaistaa ruotsin kielen aloittamisen kuudennelle luokalle seitsemännen sijaan. Toinen vieras kieli aloitetaan neljännellä luokalla.

Opsin uudistuksen perusajatus on, että oppiminen on iloinen asia, jossa oppilaat haluavat olla aktiivisia tiedon etsijöitä ja käsittelijöitä.

– Opettajille edessä on suuri muutos. Nyt heillä ei enää ole vastuuta pelkästään opettamisesta vaan myös lasten kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Perusopetuslaki korostaa koulun kasvatus- ja opetustehtävää, kasvatus edellä, Akselin sanoo.

Opettajat opiskelevat myös opettamaan uuden opetussuunnitelman mukaan. Ops ei enää ole opettajalle ohjekirja, joka säätelee tiukkaan mitä ja missä aikataulussa opetetaan. Uusi ops antaa ohjeet miten koulu toimii nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä.

– Tässä on tuhannen taalan paikka ideoida, muuttaa tapoja ja arvioida oman koulun kehittämisen paikkoja. Kun luokkahuoneiden ovet avataan käytävään ja koulujen ulkomaailmaan, oppimiseen otetaan mukaan muut aineet, yritykset ja asiantuntijat.

Oppimisen ilo syntyy ihmettelystä ja oivaltamisesta. Se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään maailmaa ja itseä. Oppilas kasvaa koulussa ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen.

Marja-Liisa Akselin vertaa kouluissa käynnissä olevaa muutosta esiopetukseen, jossa opetuksen vieminen metsään luonnon keskelle on toteutettu jo kauan sitten.

– Luonto, yritykset, rakennettu ympäristö, kirjasto, museot, laitokset…kaikki kytketään osaksi oppimisympäristöä ja oppiaineita, Akselin hahmottelee.

Iloa, aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta tuetaan myös arvioinnissa, jossa oppilaiden keskinäinen kilpailu hylätään ja korostetaan erityisesti oppimisen aikaista kannustavaa palautetta.

Opsin valtakunnallisessa kehitystyössä mukana ollut hämeenlinnalainen Miemalan koulun rehtori Riitta Hietanen toivoo, että opettajat antaisivat numeroiden rinnalla nykyistä enemmän sanallisia arvioita.

– Olennaista on, että numerot kertovat oppilaalle, miten hyvin hän on sisäistänyt asiat, mitä on opeteltu. Numero ei kerro, onko hän parempi vai huonompi kuin luokkatoverit, vaan omasta kehityksestä ja osaamisesta, Riitta Heinonen muistuttaa.

Oppilaat harjaantuvat jo esikoulussa myös itsearviointiin. (HäSa)

Päivän lehti

6.4.2020