Kanta-Häme

Uusi palvelujousto -malli lisää varusmiehen vastuuta

Puolustusvoimissa on otettu käyttöön uusi palvelujousto, joka korostaa varusmiehen yksilövastuuta. Malli on käytössä Reserviupseerikoulussa ja jatkossa se on tarkoitus laajentaa Aliupseerikouluihin.

– Varusmiehille on ehkä opetettu liikaa, että valtio pitää kaikesta huolen. Nyt pyrimme siihen, että varusmies ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tämä on tärkeä uudistus myös maahanmuuttajataustaisille varusmiehille, sanoo komentopäällikkö, prikaatikenraali Kim Mattsson.

Hän antaa esimerkin.

– Parikymppinen mies käy siviilissä keskimäärin kaksi kertaa lääkärissä vuodessa. Armeija-aikana käyntejä voi olla jopa 18. Jatkossa varusmies voi kertoa pikkuvaivastaan yksikön kouluttajalle, jotta hänen ei automaattisesti tarvitse mennä lääkäriin. Kouluttaja voi antaa luvan järkevälle vapautukselle. Näin saadaan kustannuksiakin alas.

Alokkaan peruskoulutusjaksolle uudistusta ei ajeta.

Yksilövastuu korostuu myös ruokailussa. Armeijassa on monen kansallisuuden edustajia ja myös kantaväestöstä löytyy erikoisruokavalioita noudattavia. Mattssonin mukaan järjestelmä toimii varusmiesten paastojen aikana.

– Tietysti on vaadittu joustavuutta puolin ja toisin. Kaikesta on päästy sopuun niin, että varusmiehen uskonnollista vakaumusta on voitu kunnioittaa. Samalla on huolehdittu siitä, että koulutus ja palvelusturvallisuus eivät vaarannu.

Paastoon liittyy toki haasteita.

– Kouluttajat ovat olleet huolissaan riittävästä nesteen ja ravinnon saannista vaikkapa marsseilla. Pahoja uupumisia ei paaston seurauksena ole tapahtunut. Itse olen välillä huolestunut kasvinsyöjistä. Saavatko he tarpeeksi proteiinia?

Paaston aikainen ruokailu on järjestetty niin, että varusmiehet saavat muonituskeskuksesta mukaan vahvennetut ilta- ja aamupalatarpeet.

Varusmiehen omaa vastuuta tarvitaan myös rukoushetkissä. Ne ovat järjestyneet joustavuudella ja sopimalla. Ääritapauksissa voidaan myöntää lomaa.

Armeija on maahanmuuttajien suosiossa. Intin ovat käyneet tuhannet. He ovat joko Suomeen nuorena tulleita ja kansalaisuuden saaneita, tai täällä syntyneitä ulkomaalaistaustaisia. Tarkkaa tilastoa ei ole. Kun maahanmuuttaja saa kansalaisuuden viiden vuoden oleskelun jälkeen, on hän 18–29-vuotiaana asevelvollinen Suomen kansalaisena niin kuin kantaväestö.

Viime vuonna Suomeen tulleet tuhannet turvapaikanhakijat näkyvät huippuna vasta viiden vuoden kuluttua armeijassa.

Mattsson kiistää väitteet, että maahanmuutto toisi armeijalle lisäkustannuksia.

– Muonituskeskukset valmistavat viidestä kuuteen erilaista ruoka-annosta kulttuurien ja allergioiden takia. Näin on ollut ennenkin ja kantaväestön takia joudutaan tekemään erilaisia vaihtoehtoa. Systeemi toimii, en ole kuullut, että valikoimasta olisi tullut valituksia.

Maahanmuuttajataustaisista valtaosa käy armeijan pääkaupunkiseudulla. Kielitaito ei ole ongelma.

– Jos suomen kieli on heikko, niin tarvittaessa otetaan avuksi englanti. Kaverituki on myös tärkeää kielen oppimisessa.

Moni on sitä mieltä, että armeija on parhainta kotouttamista. Komentopäällikkö on samaa mieltä.

– Ruotsissa luovuttiin yleisesti asevelvollisuudesta. Nyt on huomattu, että se olisi ollut tarpeen kotouttamista ajatellen.

Mattssonin mukaan yhteiskunnan kannalta olisi hyvä, jos myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut pääsisi asepalvelukseen entistä nopeammin. LM-HäSa