Kanta-Häme

Uusi rakennusjärjestys helpottaa rakentamista haja-asutusalueella

Janakkalan rakennusjärjestysluonnos eroaa aika lailla nykyisestä järjestyksestä. Iso muutos on se, että luonnoksessa ei enää vaadita hehtaarin tonttia silloin, kun rakennetaan haja-asutusalueelle.

– Nyt minimikooksi tulee lain mukainen 0,2 hehtaaria, kertoo rakennustarkastaja Harri Turunen.

Hehtaarirajoitusta on kritisoitu

Janakkalassa osa valtuutetuista on jo pitkään arvostellut hehtaarin minimikokoa. Se on heidän mielestään vähentänyt rakentamishaluja maaseudulle.

Myös lomarakennustontin kokoon on tulossa lievennys. Nykyään kesämökkitontin pitää olla vähintään 0,5 hehtaaria, mutta luonnoksen mukaan riittäisi 0,3 hehtaarin tontti.

Rakentamisen määrän rajoitus pysyy entisellään eli vähintään 0,2 hehtaarin tontista saa rakentaa seitsemän prosenttia. Alle 0,2 hehtaarin (2 000 neliön) tontilla rakennusoikeus on aina 150 kerrosneliötä ja sitä suuremmilla rakennuspaikoilla vähintään 300 kerrosneliötä.

500 neliömetriä ylärajaksi

Uutta on, että nyt aiotaan määrittää suurimmaksi mahdolliseksi rakentamisen määräksi 500 kerrosneliötä, josta asuinrakennukseen voi käyttää 350 kerrosneliötä ja talousrakennuksiin 150 neliötä. Nykyinen rakennusjärjestys ei sisällä suurilla rakennuspaikoilla mitään ylärajaa rakentamiselle.

Lomarakentamisen kokomääräykset eivät ole muuttumassa. Suurin mahdollinen lomarakennus on vastaisuudessakin kooltaan 150 neliötä

Hevosta varten ainakin hehtaari

Rakennusjärjestysluonnos sisältää oman pykälänsä hevostiloille, mikä on uutta Janakkalassa.

– Nykyään pienille hevostiloille ei mitään ohjeistusta. Yksi syy tälle pykälälle on se, että joskus hevostilan ja naapurin välille on tullut riitaakin.

Uudet ohjeet koskevat lähinnä uusia hevostiloja. Nykyiset voivat yleensä jatkaa toimintaansa ilman muutoksia.

Hevostiloille määrätään esimerkiksi minimikoko. Se on yksi hehtaari ensimmäistä hevosta kohti, puoli hehtaaria lisää kutakin seuraavaa hevosta kohti.

Hulevedet on pidettävä tontilla

Uusi asia ovat myös hulevesimääräykset. Pääsäännöksi tulee, että sade- ja sulamisvedet pitää käsitellä omalla kiinteistöllä.

– Nythän on käytäntö, että kaikki hulevedet johdetaan suoraan sadevesikaivoon, Turunen sanoo.

Uuden rakennusjärjestyksen mukaan hulevedet pitää joko imeyttää tontilla maahan tai ainakin viivyttää tontilla, jolloin tarvitaan allas tai imeytyskennostoja.

Näin siksi, etteivät sadevesikaivot pysty vastaanottamaan kaikkia hulevesiä esimerkiksi rankkasateiden jälkeen.

Maalämpökaivoja ja -putkistoja koskeva säännöstö ei ole muuttumassa. Toimenpidelupa niitä varten tarvitaan jatkossakin.

– Lupaa vaaditaan sen takia, että Janakkalassa on paljon pohjavesialueita, Turunen sanoo. Hän huomauttaa, että Hattulan valmisteilla olevassa rakennusjärjestyksessä on sama vaatimus.

Aidoille uusia määräyksiä

Aitojen rakentamismääräyksiin tulee täsmennyksiä. Tavallisen aidan maksimikorkeus säilyy 1,5 metrissä, mutta uutta on, että istutettavalle aidalle määrätään kolmen metrin maksimikorkeus. Näin ollen kymmenmetriset kuusiaidat tonttien rajoilla eivät ole enää mahdollisia tulevassa rakentamisessa.

Aidan ja katu- tai tiealueen väliin pitää jättää 0,8 metrin suoja-alue, jotta lumenauraus ei vahingoita aitaa.

Pihasuunnitelma pakolliseksi

Rakennusjärjestykseen tulee myös vaatimus pakollisesta pihasuunnitelmasta aina kun rakennetaan jotain isompaa kuin pientaloa. Pihasuunnitelman avulla voidaan ennalta ehkäistä kosteusvaurioita.

Pihasuunnitelmavaatimus liitettiin rakennusjärjestysluonnokseen ympäristölautakunnan jäsenen Pertti Helmisen (sd.) aloitteesta.

Rakennusjärjestysluonnos oli äskettäin ympäristölautakunnan käsittelyssä, ja nyt se asetetaan kuukauden ajaksi nähtäville. Sen jälkeen luonnosta vielä muokataan, jonka jälkeen lopullinen ehdotus tulee nähtäville. Valtuuston päätettäväksi rakennusjärjestys ehtii keväällä. (HäSa)