Kanta-Häme

Uusi romaani syntyy linnan varjossa

Kirjailija Maritta Lintusen sisäinen maisema ei järkähdä, vaikka seinät ja kadut ympärillä vaihtuisivatkin.

Nyt ovat vaihtuneet.

Lintunen muutti vuodenvaihteessa Jyväskylästä Hämeenlinnaan Larin-Kyöstin kirjailija-asuntoon, itselleen entuudestaan täysin tuntemattomaan kaupunkiin.

– Olen kirjoittanut sekä kotona että residensseissä. Minulle ei niinkään merkitse itse paikka kuin keskittymisrauha, Lintunen sanoo.

– Elämäntilanne sopi erinomaisesti muuttamiseen, ja olen pidempään ajatellut, että olisi mukava asua lähempänä Helsinkiä.

Larin-Kyöstin asunto on yhden kirjailijan hallussa kolme vuotta kerrallaan, joten Lintunen asuu Hämeenlinnassa vuoden 2015 loppuun.

Hän kertoo, että hänet on otettu kaupungissa vastaan ”kivasti”. Esimerkiksi Kirjailijayhdistys Vana-66 otti nopeasti yhteyttä. Tänään Lintusta kuullaan yhdistyksen Kirjasato-tapahtumassa Hämeenlinnan kirjastossa.

Intensiivisiä kirjoitusjaksoja

Lintusen kolmas romaani Sydänraja ilmestyi viime vuonna. Parhaillaan hän työstää uutta teosta, josta myös on tulossa romaani. Hän aloitti uransa lyyrikkona, ja hän on julkaissut myös kolme novellikokoelmaa.

Kun uusi projekti on varsinaisessa kirjoitusvaiheessa, Lintunen käyttää työhön varhaiset aamut ja aamupäivät.

– Kirjoitan jaksoissa hyvin intensiivisesti. Myös tauot ovat tärkeitä, koska silloin tarina hautuu alitajunnassa.

Tekeillä olevasta työstä hän ei mielellään puhu, jottei raakaversion ”taikapiiri” säry.

– Keskeneräisestä työstä on vaikea puhua, koska teksti muokkautuu kovastikin prosessin aikana.

Tänään keskusteluun nousseekin siis edellinen romaani Sydänraja, tarina nuoresta Ronjasta, tämän kiinnostuksesta sodassa kuolleeseen isoenoonsa ja ajautumisesta oikeistoradikaalien ryhmittymään.

Sydänraja hautui vuosia

Kahdessa aikatasossa liikkuva tarina ennättää niin Karjalan kannakselle kuin aggressiivisesti järjestäytyvän Karjala-haikailijoiden piirin kokouksiin.

– Kirjalla on pitkä tausta. Se hautui useita vuosia. Tiesin, että jossain vaiheessa haluan kirjoittaa sotahistoriaan liittyvän kirjan, joka ei kuitenkaan olisi sotakirja, vaan käsittelisi tätä päivää, hän kertoo.

– Kun keksin aikatasot ja miten kuljetan tarinaa, kirjoittaminen oli hyvin intensiivistä. Tarina tuli ulos paineella odotettuaan niin monta vuotta.

Lintunen oli perehtynyt Karjalan kannakseen lukemalla alueen historiaa ja katsomalla dokumentteja. Kun teos oli jo viimeistelyvaiheessa, hän myös matkusti kirjansa tapahtumapaikoille.

– Fiktio on aina voimakkaampaa kuin fakta, joten kirjoitin ensin ja matkustin vasta sitten.

Lintusta kiehtoi sotahistoriassa erityisesti se, miten jokainen sukupolvi tulkitsee sitä omasta näkökulmastaan. Ronjalle isoeno edustaa unohdettua sankaria.

– Jos romaani pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen, sanoisin, että se on kirja surusta, joka usein periytyy, kollektiivisesta surusta, jota ei ole tarpeenkaan surra pois.

Teos pohtii myös yksilön ja ryhmän välistä dynamiikkaa sekä erilaisten ryhmittymien kieltä. Uskonnolliset ryhmät voivat kuulostaa hyvin samalta kuin voimalliset poliittiset ryhmittymät. (HäSa)

Maritta Lintunen on vieraana Kanta-Hämeen kirjailijayhdistyksen Kirjasato-tapahtumassa kirjastossa tänään 27. helmikuuta kello 19. Muut kirjailijavieraat ovat Kaija Lehmuskallio, Maija Paavilainen, Ulla Kauhanen ja Sana Mustonen, Tapani Bagge ja Kimmo Miettinen.

Päivän lehti

8.4.2020