Kanta-Häme

Uusi "rouva Goodman" uskoo verkkokaupan ja kauppakeskusten yhteispeliin

Uffilta kauppakeskus Goodmanin johtoon siirtynyt Virpi Tuupanen uskoo palvelujen kysynnän kasvavan entisestään. Hän ei pidä verkkokauppaa uhkana hämeenlinnalaisten olohuoneelle.
Uusi kauppakeskuspäällikkö Virpi Tuupanen, 47, kertoo olevansa vielä sitä ikäluokkaa, joka muistaa Irwin Goodmanin. "Nuoremmat eivät ole ehkä välttämättä kuulleetkaan hänestä, mutta onneksi Goodman toimii nimenä heillekin", Tuupanen kertoo. Kuva: Sara Aaltio
Uusi kauppakeskuspäällikkö Virpi Tuupanen, 47, kertoo olevansa vielä sitä ikäluokkaa, joka muistaa Irwin Goodmanin. "Nuoremmat eivät ole ehkä välttämättä kuulleetkaan hänestä, mutta onneksi Goodman toimii nimenä heillekin", Tuupanen kertoo. Kuva: Sara Aaltio

Goodmanin kauppakeskuspäällikkönä vuoden alussa aloittanut Virpi Tuupanen uskoo kuluttajien kaipaavan entistä enemmän palveluja.

– Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan palvelut ovat jo kivunneet tavaroiden kuluttamisen ohi. Erilaisten palvelujen kuluttaminen koetaan siis entistä tärkeämmäksi, Tuupanen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että alueelliset erot voivat olla suuria.

– Voi olla, että pääkaupunkiseudulla on vähän eri tilanne kuin maakunnissa. Meidänkin täytyy nyt tutkia, minkälainen on hämeenlinnalainen kuluttaja, jotta saamme juuri tänne sopivan kattauksen erilaisia myymälöitä ja palveluja, Tuupanen sanoo.

Uusi rouva Goodman aloitti uuteen työhönsä perehtymisen jo marraskuussa. Hän on pannut tyytyväisenä merkille, että Goodmanissa riittää vilinää aamusta iltaan.

– Goodman on ihan selkeästi vakiinnuttanut asemansa kaupunkilaisten olohuoneena. Täällä tavataan ystäviä ja kaveriporukoita ja vietetään aikaa yhdessä. Porukkaa tulee myös vähän laajemmaltakin alueelta kuin vain Hämeenlinnasta. Goodman tuntuu olevan kokoava voima koko seudulle, Tuupanen arvioi.

Lue myös: Goodman sai uuden johdon – Virpi Tuupasesta kauppakeskuksen johtaja

”Vastuullisuus näkyy jo toiminnassa”

Tällä hetkellä Suomen kauppakeskuksissa eletään kiinnostavaa murrosvaihetta. Julkisuudessa puhutaan paljon kuluttamisen hillitsemisestä, kestävästä kuluttamisesta ja minimalismista. Toisaalta esimerkiksi elektroniikan ja vaatteiden hankinta on siirtynyt kiihtyvällä vauhdilla nettiin.

Tuupanen ei näe näitä trendejä suoranaisena uhkana Goodmanin tapaisille eläväisille paikoille.

– Tavarakuluttamisen hillitseminen ja kestävä kehitys ovat olleet viimeiset kaksi vuotta todella pinnalla, mutta konkretisoituuko se vielä tekemiseen? On kaksi eri asiaa, mitä ihmiset ajattelevat ja kuinka he oikeasti käyttäytyvät. Käyttäytymisen muutoksessa kestää aina oma aikansa, Tuupanen tietää.

Hän pitää keskustelua kestävästä kehityksestä tervetulleena, sillä se luo yrityksille painetta tarjota kuluttajille entistä enemmän vastuullisia vaihtoehtoja.

– Kun niitä on enemmän tarjolla, kuluttajan on myös helpompi tarttua niihin. Vastuullinen tuotteistus onkin viime aikoina kiitettävästi noussut esille sekä vaateliikkeissä että elintarvikepuolella, Tuupanen uskoo.

Voisivatko kestävät valinnat näkyä jatkossa myös Goodmanin markkinoinnissa?

– Ainakin sitä voisi miettiä ja kartoittaa, mikä meidän tilanteemme tällä hetkellä on. Esimerkiksi Goodmanin katolla on aurinkovoimala, joten siinä mielessä vastuullisuus ja ilmastoystävällisyys näkyvät toiminnassamme jo nyt.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Goodmanissa avautuu uusi ravintolamaailma, Arkistokuva: Sara Aaltio
Goodmanissa avautuu uusi ravintolamaailma, Arkistokuva: Sara Aaltio

Tuleeko Uff Goodmaniin?

Kauppa on kiinnostanut 47-vuotiasta Tuupasta koko aikuisiän. Hän aloitti alan työt tukkukauppapuolella, jossa hän hoiti maahantuontia ja myyntiä ketjuasiakkaille. Hän on työskennellyt myös myyntiassistenttina Seppälän osto-osastolla ja pukeutumisen valikoimapäällikkönä Prismoissa ja S-marketeissa.

Viimeksi hän toimi aluepäällikkönä kierrätysvaatteisiin keskittyvässä Uff-säätiössä.

– Vastuullani oli seitsemän myymälää. Osa niistä sijaitsi kauppakeskuksissa. Siinä kohtaa pääsin tarkemmin tutustumaan kauppakeskusmaailmaan vuokralaisen näkökulmasta, Tuupanen kertoo.

Hänen mukaansa osa nuorista on hyvin ympäristötietoisia, ja heidän joukossaan kasvaa trendi hankkia second hand -vaatteita.

– Uffin uuden valikoiman avautuessa liikkeiden ovella on jopa jonoja. Selkeästi tällaiselle on kysyntää.

Tuleeko Uff jossain vaiheessa myös Goodmaniin?

– Yrityksen tämänhetkinen johto tietysti päättää, mihin he laajentavat ketjuaan. Uff on laajentunut 2–3 liikkeen vuosivauhtia, Tuupanen vastaa.

Verkkokauppa voi tukea kauppakeskusta

Työn ohella opiskellut Tuupanen valmistui vuonna 2015 kauppatieteiden maisteriksi. Opintoihin kuului muun muassa liikepaikkasuunnittelua ja kauppakeskusjohtamista.

Tuupanen arvioi, ettei Suomeen mahdu kovin montaa uutta kauppakeskusta.

– Kestää varmaan jonkin aikaa, että saadaan käyttöasteet nykyisiin keskuksiin hyviksi ja kuluttajat löytämään kaikki uudet paikat. Edellisestä työstäni tiedän, että kun uusi liike avataan, menee vuosi tai jopa kaksi ennen kuin kuluttaja sinne löytää. Vähän samanlainen tilanne on uusien kauppakeskusten kanssa, Tuupanen sanoo.

Hän teki gradunsa suomalaisten vaatevalmistajien verkkokauppaliikemalleista. Tuupanen ei pidä verkkokauppaa varsinaisena uhkana kauppakeskuksille.

– Parhaimmillaan kivijalkaliikkeet, kauppakeskukset ja verkkokauppa tukevat tosiaan ja muodostavat kuluttajaa palvelevan kokonaisuuden.

Esimerkiksi verkkokaupan noutopisteet kauppakeskuksissa ovat jo tätä päivää.

– Kävin juuri sovittamassa yhtä talvitakkia liikkeessä, jossa ei kuitenkaan ollut juuri sitä värisävyä, mikä minulla oli mielessä. Niinpä tilasin takin verkkokaupasta ja hain sen lähimmästä myymälästä. Se on kuluttajan palvelua, Tuupanen sanoo.

Virpi Tuupanen

47-vuotias kauppakeskuspäällikkö.

Aloitti työt kauppakeskus Goodmanissa vuodenvaihteessa.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Seppälässä, SOK:lla ja Uffilla.

Opiskellut työn ohella markkinointia ja talousmaantietoa. Valmistui 2015 kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta.

Syntynyt Joensuussa, mutta kasvanut Vantaalla, jossa asuu edelleen.

Pendelöi päivittäin Vantaalta Hämeenlinnaan. ”Tunnin työmatka menisi pääkaupunkiseudulla muutenkin helposti, vaikka kilometrejä ei olisikaan paljon.”

Perheessä mies ja kolme lasta, joista vanhin on jo muuttanut pois kotoa.

Harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa ja puutarhanhoitoa.

Päivän lehti

29.1.2020