Kanta-Häme

Uusi selvitys: Kanta-Hämeen keskussairaala antaa työtä oman väen lisäksi jopa 700 muulle maakunnan asukkaalle

Kunnallisveroja sairaalan henkilöstö maksoi selvityksen mukaan 12,6 miljoonaa euroa vuodessa. Yksin Hämeenlinnan kaupungin osuus siitä on noin seitsemän miljoonaa.
jää omaan maakuntaan. Kuva: Rauno Lahti

Tuoreen selvityksen mukaan Kanta-Hämeen keskussairaalan merkitys maakuntansa taloudelle ja elinvoimalle on huomattava.

Keskussairaala työllistää suoraan keskimäärin 1800–1900 henkilöä. Selvityksen tehnyt Timo Aro MDI-konsulttiyhtiöstä laskee, että kun keskimäärin kolme työllistynyttä henkilöä työllistää yhden uuden henkilön palkan kulutuksen kautta, sairaalan henkilöstön ”ansiosta” töitä saa 600–700 muuta kantahämäläistä.

Keskussairaalan henkilöstön palkoista noin neljä viidesosaa (79,1 prosenttia) jää maakuntaan. Keskussairaalan koko palkkasumma ilman lisiä ja sivukuluja on noin 74 miljoonaa euroa vuodessa.

Hämeenlinnan kaupungin osuus palkkasummasta oli ylivoimaisesti suurin, 41,7 miljoonaa euroa. Hattulan osuus oli 5,7 miljoonaa ja Janakkalan 4,6 miljoonaa.

Riihimäen seudun kunnissa asuvien sairaalan työntekijöiden palkkasumma oli 5,3 miljoonaa euroa ja Forssan seudulla asuvien 1,3 miljoonaa.

 

Keskussairaala osti viime vuonna oman maakunnan yrityksiltä palveluja yhteensä noin 21,5 miljoonalla eurolla. Suurin osa, 92 prosenttia, suuntautui Hämeenlinnaan.

Kunnallisveroja sairaalan henkilöstö maksoi 12,6 miljoonaa euroa vuodessa, josta Hämeenlinnan kaupungin osuus on noin seitsemän miljoonaa euroa.

Kanta-Hämeen kaikista kunnallisverotettavista tuloista noin 1,5 prosenttia kertyi vuonna 2018 keskussairaalan henkilöstöltä.

Osuus korostui erityisesti Hämeenlinnan seudulla: sairaalan henkilöstön osuus oli 3 prosenttia Hämeenlinnan kaupungin kaikista kunnallisverotettavista tuloista. Hattulassa osuus oli 2,8 ja Janakkalassa 1,4 prosenttia.

 

Sairaalan henkilöstöstä 83,7 prosenttia asuu Kanta-Hämeessä. Hämeenlinnan seudulla heistä asuu 74 prosenttia ja Hämeenlinnassa 60 prosenttia.

Seuraavaksi yleisimmät henkilöstön asuinpaikat ovat Hattula ja Janakkala. Riihimäen seudulla asuu 7,6 prosenttia ja Forssan seudulla 2,1 prosenttia henkilöstöstä.

Työntekijää kohti sairaalan henkilöstön palkkasumma oli vuodessa keskimäärin 39 700 euroa, Kanta-Hämeen ulkopuolelta pendelöivillä 49 000 euroa.

Muualla asuvista eniten sairaalan henkilöstöä käy töissä Tampereelta (8,1 prosenttia), Helsingistä (3,5) ja Etelä-Pirkanmaalta (3).

 

Aluekehittämisen konsulttiyhtiö MDI teki selvityksen keskussairaalan elinvoimavaikutuksista maakunnassa sairaanhoitopiirin tilauksesta. Taustalla on se, että jotkin kunnat, erityisesti Riihimäen seutu, ovat kyseenalaistaneet uuden Assi-sairaalan rakentamista ja selvittänyt myös sairaanhoitopiiristä eroamista.

Tuoretta selvitystä käytetäänkin Hämeen liiton tiedotteen mukaan ”yhtenä tausta-aineistona Assi-sairaalan päätöksenteossa”.

Timo Aro muistuttaa taas kerran, että Kanta-Hämeen maakunnan sijainti on ”ylivertainen” ja alue on kompakti väestötiheyden, etäisyyksien, liikkuvuuden ja sujuvien yhteyksien näkökulmasta.

Hän huomauttaa, että kantahämäläisillä on usein tapana epäillä maakunnan elinvoimaisuutta ja omia vahvuuksiaan.

– Jos Kanta-Hämettä ja sen kuntia verrataan Suomen muihin kuntiin, olennaista on, että täällä ollaan pääosin parhaassa tai toiseksi parhaassa viidenneksessä. Sija on koko maan mittakaavassa erinomainen tulos, ja osoittaa ulkoisen elinvoiman vahvuuden.

Väestön vanhetessa kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy myös terveydenhoidossa.

– Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä rakentuu sille oletukselle, että kussakin maakunnassa on päivystävä keskussairaala. On käytännössä mahdotonta ajatella Kanta-Hämeen menestyvän ilman päivystävän akuuttisairaalan palveluita, sanoo tiedotteessa sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Ranta. HäSa

Päivän lehti

5.7.2020