Kanta-Häme

Uusi ylilääkäri aikoo panostaa sujuvaan hoitoonpääsyyn

– Hoitoon pääsyn pitäisi olla mahdollisimman sujuvaa. Siihen pitää tietysti panostaa.

Tätä mieltä on Janakkalan uusi ylilääkäri Virpi Kröger. Hän aloitti uudessa virassaan kesäkuun alussa. Aiemmin hän työskenteli avosairaanhoidon ylilääkärinä Hämeenlinnassa.

Juuri nyt tilanne vastaanotoilla on hyvä. Kevään runsaan sadan ihmisen jono pystyttiin purkamaan alkukesästä.

– Kesäkuukausina terveyskeskuksissa aina hiljenee, Kröger huomauttaa.

Kiireetön aika 1–2 viikossa

Tavoitteena on, että potilas saisi kiireettömän ajan viiden päivän sisällä tai viimeistään toisella viikolla.

– Yksi tai kaksi viikkoa on hyvä aika. Sen jälkeen monet asiat alkavat mutkistua, jos ei hoitoon pääse.

Kröger ei kuitenkaan uskalla luvata, että tähän päästäisiin.

– Meillä ei voi olla isoja odotuksia kehittämisestä, sillä lisäresursseja ei ole odotettavissa.

Esimerkiksi ensi vuoden budjettiin ei ole luvassa yhtään uutta terveydenhuollon virkaa.

Työnjakoa mietitään

Kröger sanookin, että kehittämistyö on nykyään sitä, että laivaa yritetään lastata uudella tavalla.

– Yritetään keksiä keinoja, joilla selviäisimme entisin resurssein, vaikka väestö vanhenee ja sairastaa koko ajan enemmän. Joudumme esimerkiksi koko ajan miettimään, kuka voi käydä terveydenhoitajan ja kuka lääkärin vastaanotolla. Työnjakoa on mietittävä.

Janakkalassa on jo vuosia puhuttu lääkäri-hoitaja-työpareista. Niitä on muodostettukin, mutta joka lääkärille ei ole vieläkään sairaanhoitajaa työpariksi.

– Meillä ei ole tarpeeksi sairaanhoitajia, Kröger huomauttaa.

Epäkohtaa on korjattu vähitellen siten, että lähihoitajien virkoja on muutettu sairaanhoitajien viroiksi.

Raha menee keskussairaalalle

Se, ettei Janakkalalla ole mahdollisuutta lisätä panostustaan perusterveydenhuoltoon, johtuu Krögerin mukaan ennen kaikkea siitä, että keskussairaalamenoja on kasvatettava viisi prosenttia. Tilanne on samalla kaikilla sairaanhoitopiirin kunnilla.

– Mutta painopiste ei voi olla erikoissairaanhoidossa. Jos ihmisiä ei hoideta täällä perusterveydenhuollossa, sitten tämä vasta kalliiksi tulee, Kröger huomauttaa.

Kröger muistelee 1990-lukua, jolloin hän työskenteli omalääkärinä Hämeenlinnassa.

– Silloin järjestelmä vielä toimi. Mutta sen jälkeen sen kehittämiseen ei valtakunnallisesti ole panostettu tarpeeksi.

Paremmin kuin Hämeenlinnassa

Janakkalassa ylilääkärit ovat viime vuosina vaihtuneet nopeasti. Monet ovat viihtyneet virassa pari vuotta, mutta Krögerin edeltäjä Juha Tiainen vain kahdeksan kuukautta.

Kröger sanoo, että edeltäjät ovat kyllä pyrkineet kehittämään terveyskeskusta, mutta toivottuun tulokseen ei ole päästy. Esimerkiksi ylilääkäri Mira Uunimäen Janakkalaan tuoma Hyvä vastaanotto -hanke ei poistanut jonoja, koska lääkäreitä ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi.

– Mutta ei kehittämistyö ole silti hukkaan mennyt, nyt jatketaan siitä, mihin on jääty.

Vaikka resurssit eivät Janakkalassa ole riittävät, ne ovat Krögerin mielestä kuitenkin paremmat kuin Hämeenlinnassa.

Erikoislääkärille terkkariin

Hyvä asia Janakkalassa on se, että terveyskeskuksessakin voi päästä erikoislääkärin vastaanotolle.

– Yleislääkäri pystyy auttamaan enemmän silloin, kun tukena on erikoislääkäri vaikeissa tilanteissa.

Erityisesti monisairaan potilaan kannalta on taas hyvä, että hoitovastuu on yleislääkärillä.

– Yleislääkärillä on kokonaiskäsitys asioista. Soisin, että hoitovastuu on täällä, ja erikoislääkäri olisi konsultti.

Myös potilaan oma panos tarpeen

Mutta vaikka lääkärille pääsy tarvittaessa on tärkeää, Kröger huomauttaa, että tarvitaan myös ihmisen omaa panosta.

– Ratkaisevaa on se, miten ihmiset itse hoitavat sairauksiaan. Me ei voida muuta kuin tukea ja kannustaa.

Kröger toivoo, että esimerkiksi metabolisesta oireyhtymästä kärsivät ottaisivat sairautensa tosissaan, vaikkei heillä olisikaan oireita. Riski saada sydän- tai aivoinfarkti on olemassa, ja sitä voi itse pienentää elämäntapamuutoksella.

– Mutta vaikeaahan se voi olla, Kröger myöntää. (HäSa)