Kanta-Häme

Uusia tapoja muokata savea

Biosavi-työpajassa Kankareen tiiliputkitehtaalla Someron Kultelassa kokeillaan uusia tapoja käsitellä ja muokata punasavea, kun taiteilijat työstävät siitä taideteoksia.

Työsymposiumi järjestetään yhteistyössä Kankareen Tiiliputken ja Forssan ammatti-instituutin kanssa. Työpajassa halutaan kehittää uusia biologisia menetelmiä saven käsittelyssä sekä valmistaa ja polttaa osallistujien teoksia. Osaa valmistetuista teoksista voi ihastella Pitkäjärven taide ja kulttuuri ry:n järjestämässä Someron Kivimeijerin kesänäyttelyssä.

Someron punasavi on valtakunnallisesti kuuluisa tiiliteollisuuden ja taidekeramiikan raaka-aine. Somerolla savea on poltettu 150 vuotta.

– Somero on ollut merenrantakaupunki aikanaan. Jäämassat puneutuivat paksuksi kerrokseksi ja rannikolle muodostui hyvää punasavea, kertoo työpajan vetäjä, keraamikko Catharina Kajander.

Punainen väri saveen tulee raudasta, sillä punasavi on rautapitoinen luonnonsavi.

– Sitä kutsutaan punasaveksi, koska polton jälkeen se muuttuu raudan takia punasaveksi, Kajander sanoo.

Kajanderilla on viidenkymmenen vuoden kokemus suomalaisista tiilitehtaista ja taidekeramiikan valmistamisesta. Hän kertoo halunneensa käyttää punasavea, koska se on ekologinen materiaali.

– Olen erikoistunut näihin. Teen somerolaisesta savesta suuria veistoksia, Kajander kertoo.

Punasavi on aitoa

Luonnonmateriaalien ja elävien organismien yhteistoiminnalla käsitellään saven rakennetta ja pintoja, ja tehdään koepolttoja saven rakenne- ja pintaominaisuuksista. Työpajaan osallistuu yhteensä kymmenen ihmistä ja mukana on paikallisia taiteilijoita. Työpajaan osallistuva Mari Pirkkanen kertoo, että punasavi on hänelle uusi materiaali ja se kiehtoo häntä.

– Tämä on keraamikolle erittäin hyvä materiaali. Maasta kaivettu punasavi on kotimaista ja aitoa maaperämateriaalia. Se ei ole tullut ulkomailta, Pirkkanen sanoo.

Perusmuottina työsymposiumissa käytetään saviputkia.

– Ideana on se, että teen jalallisen yrttiruukun, jossa on kastelujärjestelmä. Tein myös roihuastian lyhdyn, sanoo toinen kurssin osallistuja Pirjo Lautiainen.

Biotaiteen pioneeri

Toista työpajan vetäjää, taiteilija Antero Karetta pidetään biotaiteen pioneerina, sillä hänellä on paljon kokemusta mikrobien käytöstä taideteoksissa. Työpajassa hyödynnetäänkin mikrobeja laittamalla osaan punasavesta kaurapuuroa, jonka home saadaan syömään savea.

– Tarkoituksena on kokeilla, mitä home tekee saven pinnalle. Ajattelen, että siitä voi tulla rosoinen, Mari Pirkkanen kertoo.

Pirkkasen savitaiteessa näkyvät tiilikuviot, jotka ympäröivät saviputkea.

– Kävin Kultelan Tiiliputken nettisivuilla ja idea lähti siitä syttymään. Halusin yhdistää tiilen ja putken työssäni. Jostain se ajatus kumpuaa ja lähtee. (HäSa)