Kanta-Häme

Uusia työkaluja lukio-opeille

Ensi syksynä lukionsa aloittava ikäluokka tulee tekemään osan ylioppilaskokeestaan sähköisenä. Koska lukiolaisten tieto- ja viestintätekniset taidot vaihtelevat suuresti, heillä ja heidän opettajillaan on edessä iso urakka sähköisiin kirjoituksiin valmentautumisessa.

Kanta-Hämeessä tilanteeseen herättiin viime vuonna, jolloin maakunnassa polkaistiin pystyyn Opetushallituksen rahoittama Digi-ope-hanke.

Sen vetäjä Aleksi Lahti on lokakuusta lähtien kiertänyt kouluttamassa ja ohjaamassa Hämeenlinnan, Riihimäen ja Janakkalan lukioiden opettajia tieto- ja viestintäteknisissä taidoissa.

Yhtenä tavoitteena on tarjota opettajille käytännön työkaluja. Lisäksi hankkeessa lisätään opettajien ja oppilaiden ymmärrystä uusista opetusmenetelmistä ja ajetaan tietotekniikkaa osaksi lukioiden opetusta.

– Kyse ei ole pelkästään laitteista, vaan opetuksen käytäntöjen ja oppimiskäsityksen muutoksesta, Lahti sanoo.

Pakko on kannustin

Ylioppilaskokeen sähköistymisaikataulua on moitittu liian kiireiseksi. Kriitikot ovat todenneet, ettei kouluilla olla vielä valmiita.

Lahti kuitenkin muistuttaa, että ilman pakkoa asia ei etenisi.

– Sähköinen ylioppilaskokeen hyötyjä ovat taloudellisuus, ekologisuus ja oppilaan tietoturvan paraneminen, sillä kokeet korjataan todennäköisesti nimettöminä. Lisäksi tutkijat saavat aineiston käyttöönsä aiempaa nopeammin, Lahti kertoo.

Sähköiseen ylioppilaskokeeseen valmistautuminen antaa oppilaille yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tarvittavia valmiuksia.

– Lisäksi he oppivat hyödyllisiä kansalaistaitoja kuten esimerkiksi ilmaisemaan itseään asiallisesti myös sähköisesti.

Opettajiin ei luoteta

Suomen Lukiolaisten liitto selvitti viime syksynä lukiolaisten käsityksiä opettajien tietoteknisistä taidoista. Vain neljä prosenttia lukiolaisista luotti opettajiensa kykyyn ohjata tietotekniikan ja sähköisten opetusmateriaalien käyttöä.

Lahtea tulos ei yllättänyt.

Opettajankoulutuksessa tieto- ja viestintätekniikkaa ei ole menneinä vuosina korostettu, joten perehtyminen on jäänyt usein oman harrastuneisuuden varaan.

– Jokaiselta koululta löytyy propellipäitä, mutta sitten on niitäkin, jotka vaivoin osaavat käyttää sähköpostia. Uusien ohjelmien opettelu oman työn ohessa vaatii paneutumista ja intohimoista suhtautumista omaan työhön, Lahti sanoo.

Lammilla tvt-tutoreita

Mutta ei oppilaidenkaan taidoissa ole aina hurraamista. Lahden mukaan osaamisen taso on hyvin kirjava.

– Joku osaa rakentaa hienon photoshop-kuvan, kun toiselle tuottaa vaikeuksia vaihtaa wordissa otsikkokokoa. Pääsääntönä voisi sanoa, että oppilaat käyttävät tietokoneita sosiaalisessa mediassa toimimiseen ja pelaamiseen, mutta perustoimisto-ohjelmat ovat harvemmalla hallussa.

Hankkeen aikana onkin käynnistetty tvt-tutor-toimintaa, jossa edistyneemmät oppilaat auttavat toisia tieto- ja viestintäteknisissä taidoissa.

– Lammin lukio on ensimmäisenä viemässä tätä eteenpäin, Lahti kertoo. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020