Kanta-Häme

Uusia työpaikkoja syntyy Suomeen liian hitaasti

Suomen Yrittäjien kulmahuoneessa Mannerheimintiellä on iso vihreä roskasäiliö. Siihen toimitusjohtaja Jussi Järventaus pudottelee tarpeettomiksi käyneitä papereita.

Järventaus jää pois Suomen Yrittäjien johdosta vappuna ja uusi toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen asettuu taloksi ajamaan yrittäjien etuja.

Suomen Yrittäjien jäsenet luonnehtivat pitkäaikaista toimitusjohtajaansa usein harkitsevaksi juristiksi, joka välttää räväkkyyttä. Järventauksen uran alussa vauhtia oli riittävästi.

Järventaus oli juuri aloittanut Suomen Yrittäjien Keskusliiton varatoimitusjohtajana, kun Wärtsilä Meriteollisuus meni 1989 konkurssiin ja 200-300 telakan alihankkijayritystä oli vaarassa kaatua.

Alihankkijat pitivät Turun VPK:n talolla yhdessä telakan työntekijöiden kanssa suurkokouksia, joihin Järventaus osallistui.

– Ensimmäinen ja ainoa kerta, kun yrittäjät päätyivät joukkovoiman käyttöön. Yritykset kieltäytyivät töistä uuden telakkayhtiön kanssa, jos konkurssissa menetettyjä saatavia ei turvata, Järventaus muistelee.

Yrittäjien etumies oli neuvottelemassa sopimuksen, jossa valtio ja uusi telakkayhtiö Masa-Yards korvasivat alihankkijoiden menetyksiä. Järventauksen mukaan korvausratkaisu on konkreettisinta, mitä hän on koskaan uransa aikana yrittäjien eteen tehnyt. Myrskyisä syksy loi pohjan yrittäjien pitkälle luottamukselle Järventaukseen.

SUHTAUTUMISESSA YRITTÄMISEEN on Järventauksen uran aikana tapahtunut hurja muutos.

– Vielä 1980-luvullakin yrittäjää pidettiin ahneena riistäjänä, joka ajaa hienolla autolla ja polkee työntekijän etuja.

Lainsäädännössä keskityttiin sääntelemään yrittäjien toimintaa ja suojaamaan muita osapuolia. Nyt Suomessa on kaikkien aikojen yrittäjämyönteisin hallitusohjelma.

– Hallitusohjelma on käänteentekevä. Edellisen kerran työnantajan asemaa helpotettiin 1990-luvun puolivälissä, kun työaikalailla sallittiin paikallista sopimista.

Isoja muutoksia Järventaus ei uransa loppumetreillä näe. Hallituksen suunta on oikea, mutta toteutus ontuu. Yrittäjille on iso pettymys, että paikallinen sopiminen ei etene lainsäädäntöä muuttamalla, vaan tes-neuvotteluissa. Tuorein harmistuksen aihe on tulkinta, jonka mukaan paikallinen sopiminen toisi mukanaan luottamusmiespakon pieniinkin yrityksiin. Se romuttaisi koko paikallisen sopimisen. Asian tulkinnasta kiistellään lakia valmistelevassa Pekka Timosen työryhmässä.

– Joustoja tulee liian vähän. Maan pelastamiseksi tarvittavia uusia työpaikkoja ei synny riittävästi.

JÄRVENTAUKSEN MIELESTÄ hallituksen olisi pitänyt ottaa johtajuus, eikä alistaa päätösvaltaa työmarkkinoiden osapuolille.

– Konsensuksella ei pystytä ottamaan riittävän pitkiä askelia.

Järventaus ymmärtää, että hallitus vaalii nyt työrauhaa. Hänen mielestään määrämittaan työmarkkinoiden häiriöitäkin voisi sietää. Hän uskoo, että työrauha olisi voitu säilyttää myös, jos hallituksen kärki olisi ollut paikallinen sopiminen eikä yhteiskuntasopimus ja pakkolaeilla uhkaaminen.

– Työmarkkinosapuolten kannustaminen uhkaamisella on riskialtista.

Järventaus on harmistunut muutoksen hitaudesta, mutta silti optimistinen.

– Työelämän rakennemuutokset on nyt saatu jalalle.

Päivän lehti

29.10.2020

Fingerpori

comic