Kanta-Häme Hämeenlinna

Uusikin talo voi olla rakennushistoriaa - Rakennustutkija: "Minun mielestäni Hämeenlinna on edelleen hieno puutalokaupunki"

Vaikka Forssa, Riihimäki ja Hämeenlinna ovatkin kaupunkikuvaltaan erilaisia, tekee juuri se niistä kiinnostavan.
Restaurointiasiantuntija Piritta Ernvall, Hämeenlinnan kaupunginmuseon johtaja Tuulia Tuomi, rakennustutkija Laura Vikman, maakuntamuseotutkija Liisa Koskelainen ja arkeologi Heli Etu-Sihvola tutustuivat tällä viikolla Forssan museoihin. Kuva: Tapio Tuomela
Restaurointiasiantuntija Piritta Ernvall, Hämeenlinnan kaupunginmuseon johtaja Tuulia Tuomi, rakennustutkija Laura Vikman, maakuntamuseotutkija Liisa Koskelainen ja arkeologi Heli Etu-Sihvola tutustuivat tällä viikolla Forssan museoihin. Kuva: Tapio Tuomela

Vuodenvaihteessa Hämeenlinnan kaupunginmuseoon perustettu kulttuuriympäristöyksikkö vaalii ennen kaikkea paikallista kulttuuriperintöä. Käytännössä yksikkö ottaa museoviraston tehtäviä hoitaakseen ja antaa neuvoja ja lausuntoja esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjauksissa ja kaavoituskysymyksissä.

Rakennustutkija Laura Vikman rohkaisee kaupunkilaisia ottamaan yhteyttä yksikköön. Yksikössä työskentelee rakennustutkijan lisäksi restaurointiasiantuntija ja arkeologi.

– Jos sinulla on kulttuurihistoriallisesti arvokas talo, käänny meidän puoleemme. Kaupunginmuseo palvelee muun muassa antamalla korjausrakentamisneuvontaa ja auttaa hoitoavustusten hakemisessa, Vikman neuvoo.

Koska Hämeenlinnan kaupunginmuseo on nykyisin koko Kanta-Hämeen alueellinen vastuumuseo, kuuluu sille esimerkiksi kolmen täysin erilaisen kaupungin rakennettu kulttuuriperintö: vanha Hämeenlinna, teollinen Forssa ja nuori Riihimäki.

Ikä ei ole ainoa peruste suojelemiselle

Laura Vikman korostaa, että pelkkä ikä ei tee rakennuksesta kulttuurihistoriallisesti arvokasta, vaikka ikää käytetäänkin usein perusteena talon suojelemiselle.

– Ikä yksin ei tee rakennuksesta kiinnostavaa, vaan rakennustekniikka, historia ja arkkitehtuuri. Myös sotien jälkeinen moderni rakentaminen on rakennusperintöä. Sotien jälkeen rakennettiin kuitenkin noin 80 prosenttia Suomen rakennuskannasta. On mielenkiintoista tutkia sitä, mitkä asiat vaikuttivat kulloinkin rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun, Vikman korostaa.

Yhtä arvokasta kuin 1800-luvun puutalot voivat olla 1970-luvun rakennukset. Esimerkiksi Forssan kaupungintalo on Vikmanin mielestä todella upea rakennus.

Lue myös: Onko Enkkula Hämeenlinnan keskustan vanhin asuintalo? – Se on ainakin säilynyt vuoden 1831 suurpalosta (23.8.2020)

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Rakennustutkija Laura Vikman on ollut Hämeenlinnan kaupunginmuseossa töissä vasta vuodenvaihteesta lähtien. Tammelasta kotoisin oleva tutkija tuntee maakunnan kuitenkin hyvin.

Linna on Hämeenlinnan valtti

Kaupunginmuseossa vuoden vaihteessa aloittaneen kulttuuriympäristöyksikön rakennustutkijan mielestä Kanta-Hämeessä suhtaudutaan poikkeuksellisen arvostavasti rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Hämeenlinnan valttina on Vikmanin mielestä poikkeuksellisen komeat kokonaisuudet esimerkiksi Aulangolla ja vanha linna ympäristöineen.

– Jokainen talo on oma yksilö ja sellaisenaan arvokas. Meidän tehtävämme on kuitenkin muistuttaa kestävistä korjaustavoista, sillä vanhaa on korjattu hyvinkin kirjavasti eri aikoina, Vikman miettii.

Rakennustutkijan mielestä monen rakennuksen ikää on vaikea määrittää katsomalla vain julkisivua. Rakennukset on usein moneen kertaan korotettu, laajennettu ja saneerattu aikojen kuluessa.

– Minun mielestäni Hämeenlinna on edelleen hieno puutalokaupunki, Vikman kertoo.

Rakennustutkija suhtautuu kaupungin rakennuksiin uteliaisuudelle. Pelkkä kauneus ei tyydytä uteliasta mieltä.

– Hämeenlinna on hieno kaupunki, jonka rakennuksia pitää vaalia, Vikman kannustaa.

Tontit suuria ja väljästi rakennettuja

Hämeenlinna oli pitkään yksikerroksisten hirsitalojen pikkukaupunki. Ensimmäiset korkeat kivitalot tulivat kaupunkiin aivan 1800-luvun lopussa.

– Talot rakennettiin kestämään ja kyllä ne kestivätkin, kun niitä vain hoidettiin hyvin, Vikman huomauttaa.

Sotien jälkeen puutaloista ei ollut enää paikkaamaan huutavaa asuntopulaa. Tontit olivat suuria ja väljästi rakennettuja ja yhä useampi myi tonttinsa suoraan rakennusliikkeille.

60-luvun alussa, Hämeenlinnassakin purettiin monta vanhaa rakennusta kerrostalojen tieltä. Hämeenlinna sai nopeasti tavaratalonsa ja kauppakeskuksensa ja vanha sai väistyä.

– Sotien jälkeen rakennetut rakennukset ovat yhtä mielenkiintoisia kuin vanhat puutalot. Silloin oli tärkeää rakentaa kaupunkilaisille asunto. Monelle sisävessa ja juokseva vesi oli suojelua tärkeämpää, Vikman sanoo.

Suomalaisiin kaupunkeihin vaikutti valtavasti kaupunkisuunnitteluideologian muuttuminen 60- ja 70-luvulla. Rakentamisessa alettiin vaatia tehokkuutta ja silloin Hämeenlinnan ruutukaavan suuret tontit puutarhoineen alkoivat olla mennyttä aikaa.

Kulttuuriympäristöyksiköitä on ollut jo pitkään maakunnissa, mutta Kanta-Häme sai vasta nyt oman yksikön. Yhteistyö on vastaus moneen kysymykseen.

– Rakennusperinnön inventointi on tärkeää, sillä sitä kautta saamme tietoa Kanta-Hämeen rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Mitä enemmän rakennuksista tiedetään, sitä paremmin ne suojellaan, Laura Vikman uskoo. HäSa

 

Hämeen Sanomat tekee kolmiosaisen sarjan kaupungin vanhoista taloista. Sarjan asiantuntijana on rakennustutkija Laura Vikman.

Kulttuuriympäristöyksikkö

Vuoden vaihteessa voimaantulleen museolain myötä kulttuuriympäristöön liittyviä viranomaistehtäviä on siirretty Museovirastolta maakuntiin.

Laki toi kulttuuriympäristöpalvelut kaikkiin maakuntiin, myös Kanta-Hämeeseen. Niiden on määrä olla lähellä asukkaita.

Museovirasto jatkaa valtakunnallisena toimijana

Kanta-Hämeen yksikössä toimii arkeologi, rakennustutkija ja restaurointiasiantuntija.

Vs arkeologina toimii Heli Etu-Sihvola

Rakennustutkijana on Laura Vikman

Restaurointiasiantuntija (korjausrakentaminen) on Piritta Ernvall.

Kulttuuriympäristöyksikössä työskentelee myös maakuntamuseotutkija Liisa Koskelainen.

Asiasanat

Päivän lehti

26.9.2020

Fingerpori

comic