Kanta-Häme

Uuteen tehtävään lähtevä maakuntajohtaja toivoo Kanta-Hämeeseen enemmän maakunnallista me-henkeä

Me-henki. Sitä Hämeen liiton maakuntajohtaja Timo Reina peräänkuuluttaa.

– Yhteishenki ei ole ollut Kanta-Hämeen erityinen vahvuus. Pitäisi luottaa siihen, että kaveri tulee oman maakunnan sisältä. Tulevaisuudessa asioita on paitsi viisasta, myös pakko tarkastella koko maakunnan sisällä ja kaikkien eduksi. Vain yhtenäiset maakunnat pärjäävät.

Vaikka monissa asioissa, kuten Oma Häme -valmisteluissa, on edetty, Kanta-Häme on pirstaloitunut, Reina toteaa.

– Esimerkiksi alueellinen markkinointi ja elinkeinoasioiden yhteinen tekeminen on pirstaloitunutta. Markkinointi- ja elinkeinoyhteistyön alustaa kannattaisi ehkä rakentaa, sillä Forssa, Hämeenlinna ja

Riihimäki yhdessä tarjoavat erilaisia sijoittumisalustoja yrityksille. Maakuntaa voitaisiin markkinoida periaatteella, että tärkeintä ei ole minne, kunhan yritykset sijoittuvat tähän maakuntaan.

Reina toteaa, että poiketen useimmista muista maakunnista, Kanta-Hämeessä ei ole yhtä tiettyä vahvaa keskuspaikkaa mikä osaltaan lisää yhteisen tekemisen tarvetta.

– Maakuntakeskuksena Hämeenlinnan osuus maakunnan kokonaisväkiluvusta lienee yksi pienimmistä koko maassa. Tällä ja hajanaisella toiminnalla Kanta-Häme antaa aika paljon tasoitusta muille maakunnille ja kaupunkiseuduille.

Kesäkuun alussa Timo Reina kirjoitti Hämeen Sanomien Vierailija-palstalla, että väestökehitys on alueellisen vetovoiman rehellisin mittari. Muuttoliikkeellä mitattuna Kanta-Hämeen vetovoima on ollut laskeva jo vuodesta 2008 lähtien. Reina ei näe kehitystä erityisen huolestuttavana kun asiaa tarkastelee pitkällä aikajänteellä.

–  Teetimme Hämeen liitossa perusteellisen muuttoliikeselvityksen, jonka mukaan maakunnan väestökehitys on seurannut valtakunnallista keskikäyrää aina 1970-luvulta lähtien. En sano, että mitään olisi viime vuosina mennyt pieleen, mutta pitää viime vuosien kehitys ottaa vakavasti ja miettiä mitä täällä voitaisiin tehdä paremmin.

Yhdeksi kompastuskiveksi Reina nimeää asuntotarjonnan. 

– Hämeenlinna ja Riihimäki sijaitsevat keskellä HHT-kasvukäytävää, mutta asuntotarjonta ei ole kaikin osin vastannut muuttuvaan kysyntään. Pientalovaltainen punainen tupa ja perunamaa -tarjonta ei riitä, vaan pitäisi olla enemmän ja pienempiä asuntoja ihmisille, jotka liikkuvat ja pendelöivät paljon ja elävät epävarmemmassa pätkätöiden maailmassa.

Muuttoliikeselvityksen tuloksista ilahduttavana Reina mainitsee, että muualle opiskelemaan lähteneistä nuorista aikuisista noin 80 prosenttia olisi valmiita palaamaan maakuntaan opintojen päätyttyä.

– Kotiseutusympatia ei kuitenkaan riitä. Tarjolla oleva työ ja muut realiteetit ratkaisevat. Tässä kohtuuhintainen ja laadukas asuminen yhdistettynä hyviin liikkumismahdollisuuksiin on ratkaisevaa.

Elokuussa Timo Reina jättää paikkansa maakuntajohtajana, kun hän siirtyy Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi. Uuden tehtävän toimenkuva tarkentuu myöhemmin, mutta Reinan vastuulle tulee kuntatalous, alueet ja yhdyskunnat, KT Kuntatyönantajat ja liiton edunvalvonnan kehittäminen.

– Jatkan työtä kuntien ja maakuntien eteen, vain näkökulma hieman muuttuu.

Maakuntauudistus vuonna 2019 lisää maakuntahallinnon valtaa merkittävästi. Kunnilta maakuntien järjestettäväksi siirtyvät sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi ja maakunnat saavat myös suuren osan ely-keskusten tehtävistä. 

Maakuntajohtajasta tulee alueen ykköspäättäjä. Mikä sai Reinan jättämään tehtävän historiallisen muutosvaiheen alla?

– Kun aloitin maakuntajohtajana, puhuin noin viidestä vuodesta. Nyt jaksoni jäi vajaaseen neljään vuoteen, joiden aikana on tapahtunut enemmän kuin kuvittelin. Ei ole mitään yksittäistä syytä, mutta on vain yksi työelämä ja uusiin haasteisiin pitää tarttua.

– Olisin itsekin työhön todella motivoitunut, mutta toisaalta on hyvä, että joku muu lähtee rakentamaan uutta maakuntahallintoa nyrkit savessa.

Reinan seuraaja valitaan ripeällä aikataululla. Virka pantiin hakuun kesäkuun puolivälissä ja hakuaika päättyy heinäkuun 7. päivä. Maakuntavaltuusto pitää ylimääräisen kokouksen maakuntajohtajan valitsemiseksi 1. syyskuuta. Uusi maakuntajohtaja valitaan määräajaksi vuoden 2019 alkuun asti. 

Millainen henkilö uuden maakuntajohtajan tulisi olla?

– Kokoava ja eteenpäin katsova voima. En halua antaa muita kriteerejä, mutta olen hyvin luottavainen, että muutosvaihe vetää puoleensa hyviä hakijoita.

Reina näkee, että maakuntauudistus voi puhaltaa me-henkeä Kanta-Hämeeseen 

– Ehkä se tuo seudun asukkaille enemmän yhteisiä nimittäjiä, kun kantahämäläiset äänestävät maakuntansa ylimmät päättäjät suorilla vaaleilla. Uudistus tuo kasvot päätöksille ja päättäjille, ja asukkaiden käsiin enemmän valtaa.

Kuntien tärkeimmiksi tehtäviksi vuodesta 2019 lähtien Reina nimeää ”kolme kovaa koota”.

– Koulutus, kaavoitus ja kehittäminen.

Kommentti: Nyt tarvitaan muutosjohtaja

Kanta-Hämeessä on tarjolla pätkätyötä maakuntajohtajana pariksi vuodeksi. Mielenkiintoista nähdä, millaista joukkoa työ kiinnostaa.

Tosin se voisi olla myös ponnahduslauta uudenlaisen, huomattavasti laajemman toimialan maakunnan johtoon vuoden 2019 alussa. Varmaa siirtymää ei kuitenkaan ole luvassa.

Kanta-Häme tarvitsee nyt todellisen muutosjohtajan, jolla on hyvät verkostot ministeriöihin, varsinkin sosiaali- ja terveysministeriöön ja valtiovarainministeriöön, jotka pääosin valmistelevat sote- ja maakuntauudistuksen.

Tekeillä oleva uudistus on niin laaja, etteivät sitä tajua vielä kaikki päättäjätkään. Siihen nähden aikataulu on älyttömän tiukka. Aikaa on 2,5 vuotta.

Pitää olla maakuntajohtaja, joka hallitsee kokonaisuuksia, eikä kompastu lillukanvarsiin.

Työhön on päästävä nopeasti käsiksi. Siksi maakunnan tuntemuksesta on etua.

Lisäksi tarvitaan pitkää pinnaa. Maakunnalliset intressit eivät tällä hetkelläkään ole yhteneväiset. 

Yhtiömuotoisen toiminnan tuntemuksesta ei varmasti ole haittaa, sillä myös maakunnat joutuvat yhtiöittämään vapaanvalinnan piiriin tulevia toimintojaan. Julkinen sote kilpailee yksityisen kanssa.

Tämän päälle maakunta saa runsaasti uusia tehtäviä, mm. pelastustoimen ja lähes kaikki elykeskusten tehtävät.

Mistä Kanta-Häme löytää sellaisen fakiirin, joka ottaa muutosprosessin heti hallintaansa ja pystyy lehmänhermoisesti tekemään yhteistyötä, vaikkapa irtiottoihin taipuvaisen Forssan seudun kanssa?

Puoluekannalla tai sen puutteella ei saa olla merkitystä. Äkkiseltään mieleen tulee nainen, joka voisi olla sekä pätevä että sopiva.

Nykyään FCG Kuntarekryn toimitusjohtajana työskentelevä Aija Tuimala veti aikoinaan Hämeenlinnan kuntaliitoksen. Sen jälkeen hän on konsultoinut suurin piirtein kaikkea, mikä liikkuu kunta- ja maakuntakentässä.

Hanna Antila-Andersson

Päivän lehti

24.11.2020

Fingerpori

comic