Klubitalon jäsenmäärä on kasvanut ripeästi. Kuura Maulan (vas.), työvalmentaja Markku Törnblomin ja Vesa Tuomisen mukaan vaikeista asioista uskalletaan puhua aiempaa avoimemmin.
Kanta-Häme Hämeenlinna

Uutta elämää voi rakentaa myös huumorilla – Mielenterveyskuntoutujien klubitalon jäsenmäärä kaksinkertaistunut vuodessa

Kuka tahansa voi sairastua psyykkisesti, mutta oman demoninsa kanssa ei tarvitse oppia elämään yksin.

Matti Alangon kadulla ei kenenkään tarvitse teeskennellä.

Kaurialassa kadun alkupäässä sijaitsevalla Walonkulman klubitalolla rakennetaan mielenterveyskuntoutujille uusia alkuja elämään – yhdessä.

– Kaikilla on omat syynsä olla täällä. Se on fine, keväällä klubitalon löytänyt Kuura Maula sanoo.

Klubitalon asiakkaita yhdistävät samat pääasiat: kuka tahansa voi sairastua ja kuka tahansa on paremman elämän arvoinen.

Maula otti ensikosketuksen omaan demoniinsa, vaikeaan masennukseen, yläkouluiässä.

– Sairauden takia päätöksenteko on vaikeaa.

Klubitalo-toiminta antaa Maulalle yhden syyn poistua kotoa, jonne olisi helppo jäädä mutta jossa asioiden pyörittely yksin vain vaikeuttaisi tilannetta.

– Vuosi sitten olisin voinut olla klubitalossa työharjoittelijana, mutta nyt istun pöydän toisella puolella asiakkaana, opinnäytetyötä vaille valmis sosionomi kertoo.

 

Viime syksynä Walonkulman ovesta astui sisään Vesa Tuominen. Ikkunasta kajastanut valo hämärässä syysillassa herätti piilossa olleen uteliaisuuden.

Päätös liittyä klubitaloon oli parasta, mitä Tuomiselle on pitkään aikaan tapahtunut.

– Minulla on taustalla pitkäaikaistyöttömyyttä ja muita arkielämän haasteita. Haluan itselleni aktiivisemman elämän. Täällä murheet katoavat, kun on hyvät ohjaajat, vertaistukea ja mielekästä tekemistä.

Klubitalon ideana on aktivoida mielenterveyskuntoutujia tekemällä yhdessä, mutta myös laatimalla henkilökohtaisia tavoitteita.

Tavoitteet voivat olla esimerkiksi niin arjesta selviytyminen kuin opiskelu- tai työpaikan saaminen.

Markku Törnblom on entinen kuntoutuja, joka on nyt työskennellyt osa-aikaisesti vuoden verran työvalmentajana klubitalolla.

– Työtäni helpottaa se, että olen kokenut samoja asioita kuin ihmiset, joiden kanssa nyt työskentelen.

1990-luvun lama-aikaan laivalla työskennelleen Törnblomin työtaakka kasvoi kriittiselle tasolle sitä mukaa kun työkavereita vähennettiin.

– Sanottiin vaan, että koittakaa jaksaa. Pisin työvuoroni oli 38 tuntia. Niistä ajoista jäi käteen pysyvät uniongelmat.

 

Matti Alangon kadun klubitalosta on kasvanut yhteisö, jonka jäsenmäärä on kaksinkertaistunut vuodessa.

– Viime vuonna jäseniä oli 30, nyt 67. Se kertoo siitä, että asioista uskalletaan puhua aiempaa enemmän. Kynnys avun hakemiseen on laskenut, yhä harvempi linnoittautuu kotiinsa, Törnblom arvioi.

Walonkulman väki on aktiivisesti markkinoinut toiminnastaan erilaisissa tapahtumissa, kuten Elomessuilla.

Hämeenlinnassa on palattu noudattamaan kansainvälistä klubitalomallia. Juuret ovat vuoden 1948 New Yorkissa, jossa ensimmäinen klubitalo on toiminut tasan 70 vuotta.

– Kun mielisairaaloita suljettiin, mielenterveyspotilaat järjestäytyivät ja alkoivat kokoontua julkisissa tiloissa. Kokoontumisia oli esimerkiski kirjastoissa ennen kuin klubitalolle löytyivät omat tilat.

 

Normaalin arjen syrjään uudelleen tarttumisen opettelun lisäksi myös hulluttelu on klubitalolla kuntouttavaa toimintaa. Huumorissa piilee yllättävä voima.

– Olemme pallotelleet ajatusta, että myös Hämeenlinnassa voisi järjestää vaikka huutomarsseja. Sellaisia angstikulkueita, joissa vaikka Raatihuoneenkadulla ei äänijänteitä säästeltäisi, kolmikko hymyilee.

Kuura Maulan mukaan klubitalossa kaikki ovat tasa-arvoisesti samalla viivalla. Kukaan ei ole ulkopuolinen. Hän toivoo, että ajatus iskostuisi vielä vahvemmin myös kynnyksen toiselle puolelle.

– Jokaisella on oikeus hyvään kohteluun ja onnelliseen elämään, Maula toteaa. HäSa

Walonkulma

Mielenterveyskuntoutujien klubitalo Walonkulma on toiminut vuoden osoitteessa Matti Alangon katu 1.

Toiminta alkoi 12.9.2017.

Toiminnan tarkoituksena on tarjota osatyökykyisille henkilöille mahdollisuus työhön, opiskeluun ja aktiivisempaan elämään yhteiskunnassa.

Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja jäsenet sekä henkilökunta ovat keskenään tasa-arvoisia.

Jäsenten määrä on Hämeenlinnassa kaksinkertaistunut vuoden aikana.

Klubitalon jäsenille etsitään aktiivisesti siirtymätyöpaikkoja.

Työaika olisi 20 tuntia viikossa viiden kuukauden ajan. Tavoitteena on päästä takaisin työelämään kiinni.

Kansainvälinen klubitalotoiminta järjestää myös koulutuksia ympäri maailmaa. Tällä hetkellä Hämeenlinnasta on kaksi koulutuksessa Brisbanessa (Australia).

Toiminnan juuret ovat Yhdysvalloissa New Yorkissa, jossa klubitalo-malli sai alkunsa vuonna 1948.

Suomessa klubitalotoimintaa ohjaa Suomen Klubitalot ry.

 

Artikkelia muutettu 17.9.2018. Faktalaatikkkoa muokattu.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930