Kanta-Häme

Vaaratiedote kahdella kielellä

Viranomaisten antama vaaratiedote korvaa kesäkuun alussa nykyiset hätätiedotteet. Sen jälkeen kansalaisia varoitetaan henkeä ja terveyttä uhkaavista vaaroista aina sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tiedottaminen vaarasta koko maassa molemmilla virallisilla kielillä tuli tarpeelliseksi, koska kaikki hätäkeskukset toimivat nykyisin koko maan alueella. Alueellisia hätäkeskuksia ei enää ole.

– Lainsäädäntö on, ettei meillä ole enää suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä hätäkeskusalueita, kertoo hätäkeskustoiminnan kehittämisen johtaja Kyösti Lehtonen.

Uutta on myös, että vaaratiedotteen voi antaa moni muukin viranomainen kuin poliisi tai pelastuslaitos. Varoituksia voi alkaa antaa muun maussa Elintarviketurvallisuusvirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto ja Säteilyturvakeskus.

Yleisradio jakelee eteenpäin

Käytännössä vaaratiedotteen antaminen tapahtuu siten, että viranomainen, jolla on oikeus se antaa, lähettää tiedotteen ensin Hätäkeskuslaitokseen.

Hätäkeskuslaitos välittää välittömästi tiedotteen Yleisradiolle joka jakelee sen muille radiokanaville ja tarvittaessa televisioon. Radiokanaville tiedote tulee ns. pakkosyöttönä eli automaattisesti keskellä muuta ohjelmavirtaa.

– Vaaratiedotteella tarkoitetaan lyhyttä tekstiä, jolla väestöä varoitetaan vaarasta ja annetaan toimintaohjeita. Vaaratiedote vastaa kysymykseen, missä, milloin, mitä ja miten, Lehtonen kertoo.

Hätäkeskuslaitoksessa pohditaan sitäkin, miten vaaratiedotteet saavuttavat nettimaailmassa elävät ihmiset. He eivät kuuntele radiota eivätkä katso televisiota, mutta seuraavat ehkä lehtien verkkosivuja.

Käännös voi viivästyttää

Pohjoisimmassa Suomessa, saamelaisten kotiseutualueella vaaratiedote annetaan myös saameksi.

Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskusten tehtävä on avustaa paikallisia viranomaisia käännöksissä kielestä toiseen, jos niillä ei ole kaksikielistä henkilökuntaa. Hätäkeskukset voivat käyttää myös käännöstoimiston apua.

– Käännöstoimisto kääntää viranomaisen tiedotteen tekstin, jonka jälkeen välitämme sen hätäkeskuksesta viranomaiselle ja kysymme, onko se sen tahdon mukainen.

Lehtonen myöntää, että aikaa voi kulua, jos käännöstoimistoa joudutaan käyttämään hyväksi. Vielä ei myöskään ole selvillä, millaiset valmiudet käännöstoimistolla on olla käytettävissä 24 tuntia kaikkina päivinä.

Pohdittavana on myös, pitäisikö ensimmäinen tiedote antaa yhdellä kielellä, jotta ihmiset osaavat toimia.

– Tavoite on, että kansalaisia varoitetaan mahdollisimman nopeasti ja välittömästi, kun tieto vaarasta saadaan. Kesällä tulee mitattavaksi, millaiseksi käytäntö muotoutuu ja millaisia viiveitä siinä tulee. (HäSa)