Kanta-Häme

Väärennösten torjunta nostaa lääkehintoja

Euroopan unionin taistelu lääkeväärennöksiä vastaan aiheuttaa isoja investointeja ja ylläpitokustannuksia lääketeollisuudelle. Hämeenlinnalaisella Vitabalansin tehtaalla puhutaan yli puolesta miljoonasta eurosta.

– Me olemme vielä pieni toimija Euroopassa. En uskalla edes ajatella, mitä uudistukset tarkoittavat isoissa lääketehtaissa, pohtii Vitabalansin vastuunalainen johtaja Jari Kovalainen.

Euroopan komission delegoitu asetus lääkeväärennösdirektiivistä edellyttää, että 9. helmikuuta vuonna 2019 mennessä lähes jokainen myytävä reseptilääkepakkaus tulee olla varustettu yksilöllisellä turvakoodilla ja mekanismilla, joka estää pakkausten peukaloinnin huomaamatta.

– Aivan tarkkaa kuvaa kustannuksista meillä ei vielä ole. Selvää on ainoastaan se, että myyntiluvan haltija maksaa järjestelmän. Pahoin pelkään, että kustannukset näkyvät lopulta myös tuotteiden hinnoissa, Kovalainen sanoo.

Vitabalansilla on viisi valmistuslinjaa, jotka täytyy päivittää. Yhden linjan uusiminen maksaa arviolta noin 100 000 euroa. Lääkkeiden kulkua seuraavan tietokonejärjestelmän ylläpitokustannukset taas ovat arviolta 10 000–20 000 euroa per EU-maa. Vitabalans toimii 13 EU-maassa, joten ylläpitokustannuksiksi arvellaan aloitusvaiheessa vajaat 200 000 euroa vuodessa.

Vaikka kustannuksia tulee roimasti lisää, Vitabalansilla suhtaudutaan asiaan myönteisesti.

– Ei tämä ihan helppoa aikataulunkaan puolesta ole, mutta perusedellytyksenä on, että väärennökset eivät saa päästä viralliseen jakelukanavaan. Valvontajärjestelmä on nykyaikaa, tuotantopäällikkö Juuso Karvanen miettii.

Itse asiassa monissa kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa, Intiassa tai Turkissa ollaan yllättäen Suomea huomattavasti edellä asiassa. Näissä maissa, kuten myös esimerkiksi Italiassa koodijärjestelmät ovat olleet käytössä jo vuosia.

– Suomessa lääkkeiden jakeluketju on erittäin hyvällä tasolla, muualla esimerkkejä ketjuun päässeistä väärennöksistä on enemmän, Kovalainen toteaa.

Systeemi tulee toimimaan siten, että lääketehdas lataa uniikin koodin Euroopan laajuiseen ”hubiin”, josta tiedot kulkeutuvat kansallisten järjestelmien kautta apteekkeihin. Kun lääke myydään apteekista, tieto välittyy koko järjestelmään ja apteekkiin tulee hälytys, jos koodi ei ole oikea. Jokaisen lääkepakkauksen matka tehtaasta kuluttajalle pitäisi näin olla aina todennettavissa.

Suomessa ensimmäiset havainnot lailliseen jakelukanavaan päässeistä väärennöksistä tehtiin vuonna 2014.

– Tuolloin kyse oli varastetuista lääkkeistä, joita oli peukaloitu ja manipuloitu. Ne kuitenkin löydettiin ennen kuin pääsivät käyttöön. Sellaista tilannetta ei tietääksemme ole toistaiseksi ollut, että lääkeväärennökset olisivat Suomessa aiheuttaneet varsinaista vaaraa tai haittaa kuluttajille, kertoo lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean johtava tarkastaja Anne Junttonen.

Huomattavasti vaarallisempia kuluttajille ovat olleet laittomista nettiapteekeista tilatut väärennöslääkkeet, joihin nyt päätetyt uudistukset eivät vaikuta.

– Niiden käyttäminen on silkkaa venäläistä rulettia, Junttonen muistuttaa. HäSa

Päivän lehti

22.1.2020