Kanta-Häme

Vaasalla menee juuri nyt Hämeenlinnaa paremmin

Hämeenlinnalla on enemmän lainaa kuin Suomen kunnilla keskimäärin. Myös tuloveroprosentti on  keskimääräistä korkeampi. Verotuloja kertyy silti asukasta kohden vähemmän kuin esimerkiksi samankokoisessa Vaasassa, joka kahmii Hämeenlinnaa enemmän myös valtionosuuksia. Vaasa nousee verrokkikaupunkien selväksi ykköseksi myös vuosikatteellaan.
 
Tiedot löytyvät tarkastuslautakunnan tuoreesta arviointikertomuksesta, johon on koottu uusimpien talouslukujen lisäksi myös vertailuaineistoa vuosilta 2008–2011.
 
Lainataakka jatkaa kasvuaan
Hämeenlinnan lainakanta oli viime vuoden lopussa 2 691 euroa asukasta kohden. Se on 410 euroa enemmän kuin kunnissa keskimäärin.
 
Myös vertailukunnilla Vaasalla, Joensuulla ja Rovaniemellä on huomattavasti vähemmän lainaa kuin Hämeenlinnalla. Vuonna 2011 vaasalaisten lainataakka oli hieman alle 1 800, joensuulaisten noin 1 250 ja rovaniemeläisten 1 190 euroa asukasta kohden.
 
Hämeenlinnan lainakannan kasvu perustuu periaatepäätökseen, jonka mukaan sijoituksia ei käytetä investointeihin. Tähän on päädytty sen vuoksi, että sijoituksista saatavat tuotot ovat suuremmat kuin lainoista maksettavat korot.
 
Investoinneissa Hämeenlinna onkin aivan omaa luokkaansa.
 
Vuonna 2011 Hämeenlinnan investointimenot olivat yhteensä 45,6 miljoonaa, kun esimerkiksi Joensuussa summa oli yli puolet ja Rovaniemellä kolme kertaa pienempi. Vaasassa investointimenot kohosivat 32 miljoonaan euroon.
 
Veroäyri noussut eniten
Hämeenlinnan veroprosentti 19,5 oli viime vuonna 0,26 prosenttiyksikköä ja tänä vuonnakin 0,12 prosenttiyksikköä suurempi kuin keskivertokunnassa. Vielä muutama vuosi sitten veroprosentti oli alle valtakunnan tason.
 
Vuonna 2008 Hämeenlinnassa veroprosentti oli tuntuvasti vertailukuntia pienempi, 18. Tuolloin Vaasassa ja Joensuussa veroprosentti oli jo 19 ja Rovaniemellä 19,5.
 
Sittemmin Vaasassa ja Rovaniemellä on tehty 0,5 ja Rovaniemellä yhden prosenttiyksikön korotukset, kun taas Hämeenlinnassa veroprosentti on noussut muutamassa vuodessa peräti 1,5 prosenttiyksikköä.
 
Suurin harppaus ylöspäin Hämeenlinnassa tehtiin vuoden 2009 kuntaliitoksen yhteydessä.
 
Verotulot jäivät tavoitteesta
Vaikka tuloveroprosenttia on nostettu, Hämeenlinna ei ole onnistunut merkittävästi nostamaan kokonaisverokertymäänsä.
 
Viime vuonna veroja kertyi 237,4 miljoonaa ja vuotta aiemmin 225,4 miljoonaa euroa. Hämeenlinna jäi verotulotavoitteestaan 7,5 miljoonaa euroa.
 
Vuonna 2011 Hämeenlinna keräsi verotuloja 3 360 euroa asukasta kohden. Suurin piirtein samaan ylsi Rovaniemi.
 
Vertailukaupungeista parhaiten verotuloja kahmi Vaasa, yli 4 000 euroa jokaista asukasta kohden. Joensuussa tuloja kertyi vähiten, vain hieman yli 3 000 euroa.
 
Vuosikate ei riitä poistoihin
Viime vuonna Hämeenlinnan vuosikate oli 157 euroa asukasta kohden. Se riitti kattamaan 73 prosenttia poistoista. Koko maassa tilanne oli lähes sama, vuosikate kattoi 74 prosenttia poistoista.
 
Vertailukaupungeissa vuosikate on kuitenkin ollut viime vuosina selvästi Hämeenlinnaa suurempi.
Vuonna 2011 Vaasassa vuosikate oli 436 euroa, Joensuussa 305 ja Rovaniemelläkin 186 euroa asukasta kohden. (HäSa)
 

 

Kuinka käy valtionosuuksille?

Positiivista kehitystä on sen sijaan tapahtunut Hämeenlinnan saamissa valtionosuuksissa.
Kun kaupunki sai valtionosuuksina vuonna 2008 vain reilut tuhat euroa asukasta kohden, viime vuonna summa oli kohonnut jo 1 440 euroon. Edellisvuodesta kasvua oli liki kuusi prosenttia, mikä tekee kaikkiaan 5,4 miljoonaa euroa.
 
Valtionosuuksien kasvuprosentti on Hämeenlinnassa hieman valtakunnan keskitasoa suurempi. Hämeenlinna onkin viime vuosina selvästi kirinyt vertailukuntia kiinni valtionosuuksissa.
 
Eniten valtionosuuksia saa Joensuu, noin 1900 euroa asukasta kohden. Muut vertailukaupungit ovat lähempänä Hämeenlinnan tasoa.
 
Valtioneuvosto valmistelee parhaillaan suurta valtionosuusjärjestelmän uudistusta, joka tulee muuttamaan tulonjakoa kunnille merkittävästi. Ensi syksynä selviää uudistuksen sisältö ja laajuus.
 
Uudistus astuu voimaan vuonna 2015, mutta kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan sille määrättäneen kolmen vuoden siirtymäaika pehmentämään suurimpia muutoksia kunnille. (HäSa)
 
Jutun virheitä ja epätarkkuuksia on korjattu 3.6. tehdyssä ja 4.6. lehdessä julkaistavaswsa oikaisujutussa: 
Talous tasapainoon tänä vuonna
Talous- ja hallintojohtaja Ismo Uusitalo oikoo muutamia virheitä ja epätarkkuuksia, joita oli jäänyt Hämeenlinnan Joensuun, Rovaniemen ja Vaasan kaupunkien taloutta vertailleeseen juttuun (HäSa 3.6.).
Lainakanta oli vuonna 2011 Hämeenlinnassa 2610 euroa/asukas. Taulukossa oli väärä luku.
Investoinneissa oli 2011 Hämeenlinnassa kirjanpidollinen 27,6 miljoonan euron kirjaus, jonka netto oli nolla. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n laina muuttui osakepääomaksi. Sen vuoden todellinen investointimäärä oli noin 30 miljoonaa euroa.
Tuloveroprosentin muutoksista kertoneessa taulukossa olivat vuodet 2009 – 2012, ei 2008 – 2011 kuten lainakantaa ja investointeja verranneissa taulukoissa.
Hämeenlinnan veronkorotus ei tullut 2009 kuntaliitoksen yhteydessä vaan vasta vuonna 2010. 
Talouden tasapainottamisohjelma tehtiin jo vuonna 2012. 
-Talous on tänä vuonna nykyisen ennusteen mukaan tasapainossa – uhkia tietysti vielä on. Emme siis odota ensi vuoteen, Uusitalo painottaa.
Hän myös arvioi, että parhaat verrokit Hämeenlinnan kaupungille olisivat esimerkiksi Kouvola ja Salo, jotka tekivät monikuntaliitoksen samaan aikaan. 
-Vaikeaa on kavereillakin. (HäSa)