Kanta-Häme

Vaatimaton voi olla arvokasta

Ahveniston kahvila ei ole Olympiakeskuksen kahvila. Olympiakeskus kalskahtaa aivan liian komealta, kun puhutaan kuitenkin niinkin vaatimattomasta rakennuksesta.

Museoviraston intendentti Anu Laurila korostaa, että suojella voidaan uutta tai vaatimatontakin, jos sillä on merkitystä.

Kun Ahveniston kahvila aikoinaan rakennettiin, oli se oman aikakautensa lapsi. Pieni Suomi oli toipumassa raskaista sotavuosista. Konstailematon käytännöllisyys ajoi hienostelun ohi.

– Suojelu ei tarkoita vain alkuperäisen säilyttämistä. On tärkeää suojella eri-ikäisiä kerrostumia, jotka ovat tehneet siitä sen, mikä rakennus on nyt. Olympialaiset tekevät Ahveniston kahvilasta arvokkaan, Laurila korostaa.

Suojelu ei estä talon elämää tai sen remontointia, kunhan ne vain istuvat rakennuksen ominaispiirteisiin. On vaikea kuvitella, että lihapiirakka ja suodatinkahvi korvattaisiin mannermaisella rokkikahvilalla.

Ahveniston kahvila rakennettiin 1952 olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun vuoksi. Ensimmäiset 20 vuottaan tornikahvilaa kutsuttiin kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin piirustuksissa ”urheilumajaksi”.

Rakennuksen pohjakerroksen kaksi huonetta olivat kisatoimistona ja niissä myös asuttiin vuosia. Rakennuksen tornin yläosa oli avointa tilaa, jossa oli puiset kaiteet.

Laurila pitää valitettavana sitä, ettei kahvilan sisältä ole ainakaan vielä löytynyt valokuvia. Alkuperäisestä tilasta on vaikea saada minkäänlaista käsitystä ilman valokuvia, sillä rakennusta on remontoitu moneen otteeseen suruttomasti.

Museovirasto ei halua museoida rakennusta tai saattaa sitä edes alkuperäiseen kuntoon.

– Parasta rakennuksen suojelua on käyttäminen. Ei esimerkiksi maauimala olisi vieläkään käytössä, ellei sen yhteyteen olisi annettu lupaa rakentaa nykyaikaista huoltorakennusta, Laurila huomauttaa.

70-luvun alku oli rakennukselle suurten muutosten aikaa, sillä tuolloin se muutettiin kahvilakäyttöön. Talon neljä tulisijaa purettiin ja siihen rakennettiin uudet wc- ja keittiötilat. Alakerran keittiö on pieni, mutta kellarissa tilaa on toinen mokoma.

Juuri 70-luvun alussa tehtiin rakennukselle suurta vahinkoa. Kahvilan rakennushistoriaa yhdessä arkkitehti Marja Rauhalan kanssa selvitellyt muotoilija Markku Piri kuvailee 70- ja 80-luvulla remontteja heppoisiksi. Sama linja on jatkunut Pirin mukaan senkin jälkeen, kun rakennus 90-luvun puolivälissä suojeltiin rakennussuojelulailla.

– On vaikea kuvitella niiden olevan paikan historiallisia kerrostumia. Ei esimerkiksi viime vuonna paljon Museoviraston kantaa kyselty, kun kahvilan suojeltu sisätila mentiin remontoimaan. Sama juttu oli lattiaremontin kanssa.

Piri pitää tärkeänä, että Ahveniston kahvila remontoitaisiin. Toistaiseksi Luota-hankkeen laatimat suunnitelmat odottavat vielä hankkeen rahoitusta.

– Ahveniston kehittämisessä on potentiaalia. Appara voisi olla samanlainen matkailukohde kuin Helsingin uimastadion, Markku Piri hehkuttaa. HäSa

Kuvia kahvilasta?Onko sinulla kuvia Ahveniston kahvilasta sisältä? Oletko asunut siellä? Ota yhteyttä osoitteeseen saila.karpiola@hameensanomat.fi tai Hämeen Sanomat, toimitus, PL530, 13111 Hämeenlinna.

Päivän lehti

7.4.2020