Kanta-Häme

Vadelmamaalle nousi telttakylä

Markku Piirosen marjatilan pelloille Riihimäen ja Hausjärven rajalle on noussut valkeita verkkotelttoja. Vadelmaviljelmillä tutkitaan kuinka paljon pölyttävät pörriäiset kasvattavat marjasatoa. Tutkimukseen liittyy samalla myös harmaahomeen torjuntakoe.

– Pölytyksen ohella selvitämme, miten mehiläiset onnistuvat kuljettamaan kukkiin harmaahometta tuhoavaa biologista sienijauhetta. Seuraamme myös, lisääkö homeentorjunta marjojen säilyvyyttä, kertoo tutkimusta suorittava maataloustieteiden opiskelija Tanja Salonen Helsingin yliopistosta.

Ennalta osataan odottaa pölytyksen lisäävän merkittävästi sadon määrää, mutta myös marjakokoa ja ulkonäköä. Kokemusta on saatu jo omenan, mansikan, kuminan, pellavan ja härkäpavun pölytyksestä. Harmaahomeentorjunta-aine on vähentänyt mansikan hometta ja jopa omenan varastotauteja.

Markku Piirosen tilalla sekä mehiläiset että kimalaiset on valjastettu jo usean vuoden ajan palkkatöihin. Noin kolmen hehtaarin mansikkamailla pölyttäjät ovat kuljettaneet onnistuneesti harmaahomeen torjunta-ainetta kukille pölytyksen ohessa.

– Kasvihuoneessa vadelmaviljelmällä pörisevät kimalaiset, joita olen ostanut Hollannista. Ne kuljettavat Prestop-aineen kukkiin hyvin tehokkaasti. Marjat säilyvät homehtumatta toista viikkoa jääkaapissa, Markku Piironen kertoo kokemuksistaan.

– Mehiläishoitajien tarjoamaa pölytyspalvelua käytetään jo paljon rypsisatojen kasvattamiseen, mutta myös vadelma-, omena ja viinimarjatarhoilla. Jos harmaahomeen torjunnan todetaan lisäävän marjojen ja hedelmien säilyvyyttä, se vähentää merkittävästi ruokahävikkiä, pohtii tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen Suomen mehiläishoitajain liitosta.

Pölytyspalvelussa esimerkiksi rypsiviljelmille tuodaan hehtaarille pari mehiläispesää. Mehiläiset pölyttävät kasvit kerätessään siitepölyä ja mettä. Pelloilta saatu sato voi kasvaa jopa kolmanneksen.

Pölytyskokeessa vadelmapensaisiin kukinnan ajaksi viritetyistä verkkoteltoista on suljettu kokonaan pölyttäjiltä, osan sisälle on suljettu pieni mehiläispesä ilman homeentorjuntalaitetta ja osassa on laite. Lisäksi osa koealasta on luonnonpölyttäjien varassa.

Häkkien sato punnitaan, marjat mitataan ja arvioidaan ja niiden kestävyyttä tutkitaan.

Kokeet lisäävät tutkimustietoa, jota kerätään maailmanlaajuiseen pölyttäjien seurantatutkimukseen. Pölyttäjien väheneminen uhkaa maailman ravintotuotantoa.

Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja arvioita hallitusten välinen paneeli, IPBES, painottaa pölyttäjien vähenemisen uhkaa tänä keväänä julkaisemassaan raportissa.

Mehiläisillä voidaan korvata viljelmillä kimalaisten, perhosten ja muiden luonnonvaraisten pölyttäjien määrän väheneminen.

Tehomaatalous ja -metsänhoito hävittävät pölyttäjiltä luontaisia elinympäristöjä. Ojanpientareilta hävitetään rikkakasvit, joita perhoset tarvitsevat toukilleen kasvualustaksi. Torjunta-aineiden ruiskutukset hävittävät hyötyhyönteisiä siinä kuin tuholaisia. Monimuotoisten elinpiirien alat supistuvat ja lajisto yksipuolistuu. HÄSA

Päivän lehti

23.1.2020