Kanta-Häme

Vaellusreitistöjen kyltit jopa eksyttävät Lopella

– Vaikka Lopen luonto muistetaan aina mainita kunnan vetovoimatekijänä, meillä ei osata hyödyntää sitä. Luonnossa ja muutenkin liikkujilla riittää harmin aiheita. Liikuntapaikkoja ei yksinkertaisesti pidetä kunnossa, vaan vedotaan heikkoon talouteen.

Ohjelmapalveluja järjestävä Tatu Pulkkinen on vuosia taistellut saadakseen edes kunnan vaellusreitistöjen merkinnät kuntoon. Nyt järviylängön Poronpolun reitti, Luutasuon Samo, Ilvesreitti, Paaran polku ja Kusema risteävät villisti ilman, että kulkija tietää mistä tulee ja minne menee.

Polkujen risteyksissä on kyllä hyvät viitat, mutta parhaassa niitä on neljäänkin suuntaan ja eri reiteille.

– Viitoissa pitäisi olla selkeästi merkittynä, minne päätyy, jos lähtee oikealle tai vasemmalle. Esimerkiksi Marskin Maja <-Poronpolku ->Riihisalo. Nyt kyltissä lukee vain Poronpolku. Suunnan joutuu kulkija arpomaan.

Rahapulan keskellä kunta on nyt Tatu Pulkkisen ja monen kirkonkylällä liikkujan iloksi uusinut Isokorkeen kuntopolun viitoituksen asianmukaiseksi. Pulkkinen toivoo, että työ jatkuu myös Luutaharjun suunnalla.

Kentiltä puuttuvat jopa patjat

Talouskurimus näkyy myös kunnan muilla liikuntapaikoilla. Urheilukentät pidetään hoitamatta ja peruskorjaamatta.

– Jos nuoret haluavat itsekseen harjoitella vaikka juoksua, pituus- tai korkeushyppyä, eivät kentät houkuttele. Korkeushyppypaikoilla ei ole edes pehmustetyynyjä.

Pulkkinen ei hyväksy perusteluksi jatkuvaa ilkivallan pelkoa.

– Meidän pitäisi pystyä antamaan kuntalaisille mahdollisuus liikuntaharrastuksiin. Säästäminen on jatkunut vuosia. Esimerkiksi Elmolan liikuntasalin kenttä nipistettiin sen verran pieneksi, että aika moni on joutunut käymään Riihimäen sählykentillä.

Elmolan liikuntasalin kenttä ei täytä kansallisia salibandyn kilpailumittoja.

Myös latujen ja jääkenttien hoito huolestuttaa Tatu Pulkkista. Hän kertoo kunnan latureittien hoidon olevan yhden miehen varassa.

– Mitä tapahtuu, kun mies jää eläkkeelle? Meidän pitäisi saada ajoissa latukone ja myös ajajat, jotka pitäisivät huolen latujen avaamisesta heti pyryn jälkeen.

Olemattomiin supistetut määrärahat eivät riitä takaamaan, että luontoa ja liikkumista painottavan kunnan visiot täyttyvät.

Pikkurahalla tekisi ihmeitä

Tatu Pulkkinen ihmettelee, miksei kunta kehitä tosimielellä järviylängön mahdollisuuksia. Kotikunnan väki, Etelä-Suomen matkailijat ja jopa turistit saadaan pienin ponnistuksin löytämään ainutlaatuinen ympäristö.

– Kunnan kannattaisi järjestää pienimuotoisia melontatapahtumia ja -retkiä, vaelluspäiviä ja Poronpolun kaltaisia kärkitapahtumia, joilla tänne saadaan väkeä. Tulijat käyttävät paikallisia palveluja ja jättävät euroja kunnan yrittäjille.

Sama ajatus sisältyy ideaan pikkurahalla vuokrattavista kanooteista, joille riittäisi kysyntää. Vaikka vuokra olisi tappiollinen, paikkakunnalla syöminen, tankkaaminen, kaupassa käynti ja shoppailu elävöittäisivät elinkeinoelämää ja eurot kiertyisivät takaisin kunnalle veroina. (HäSa)

 

 

OIKAISU 29.7.2014:

Lopen liikuntapaikkoja ja vaellusreitistöjä koskevassa jutussa (HäSa 26.7.) kerrottiin, ettei Lopella olisi latukoneita. Kunnalla on kuitenkin kaksi latukonetta, ja tarvittaessa myös käyttäjät niille.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic