Kanta-Häme

Vaeltaja himoitsee jo vuorille

Kaikki sai alkunsa oppilasvaihdossa Norjan Tromssassa. Siellä on vaikea olla vaeltamatta.

Harri Ahosen ensimmäinen vaellus oli ikävä. Hän kastui, eksyi, tuli nälkä ja kylmä. Mutta kipinä syttyi. Siitä on nyt aikaa 15 vuotta.

Myöhemmin vaeltamisesta ja siitä kirjoittamisesta tuli työ.

Harri Ahosen tuoreimmassa kirjassa on 220 vaellusreittiä Keski-Skandinaviassa. Ahonen on kävellyt ne kaikki.

Ensimmäinen kirja käsitteli vaellusreittejä Pohjois-Skandinaviassa. Se sai alkunsa vuonna 2011, kun Ahonen oli palannut jälleen kerran Norjasta takaisin Suomeen.

– Pidin Tampereella luentoa vaellusreiteistä. Siellä tuli kysymys, onko aiheesta kirjallista tietoa. Tutkin asiaa, eikä kattavia teoksia löytynyt.

Kirjailijaksi ryhtyminen oli sinällään helppoa, koska Ahonen oli pitänyt ensimmäisestä vaelluksestaan asti vaelluspäiväkirjoja ja kolunnut erilaisia reittejä. Ensimmäinen kirja julkaistiin vuonna 2014.

Suomalainen vaelluskulttuuri eroaa Ruotsista ja Norjasta. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsin tuvilla on henkilökuntaa ja sieltä pystyy ostamaan ruokaa. Suomessa palveluja ei ole.

Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa tuvat ovat ulkoilujärjestöjen omistuksessa, ja niissä on hyvä varustelutaso. Suomessa valtio omistaa tuvat ja ne ovat yleensä varustetasoltaan vaatimattomampia.

Norjassa retkeily on suosittua ja se on tehty helpoksi. Esimerkiksi Oslossa pääsee metrolla kahden vaelluslinjan päähän.

– Norjassa ei tarvitse autoa päästäkseen vaeltamaan. Oslosta pääsee merkittyjä reittejä pitkin vaikkapa Tromssaan saakka.

Ahosta miellyttää Ruotsin ja Norjan vaellusreittien avaruus ja maisemallinen jylhyys.

– Lisäksi reitit ovat helposti saavutettavissa. Tukholmasta pääsee yöjunalla pohjoiseen, ja pohjoisen juna-asemilta lähtee reittejä.

Ahonen vaeltaa käytännössä koko kesän, joten hän kuivattaa ruuat itse, jotta saa riittävästi makuihin variaatioita.

Ahosen hauskin sattuma on jenkkimiehen kohtaaminen Kebnekaisen vaellusreitillä Ruotsissa. Mies käveli vastaan rouskuttaen omenaa. Yleensä tuoreita hedelmiä näkyy vähän retkieväinä, joten Ahonen kysyi, mistä mies on omenan saanut. Leveällä amerikanmurteella mies vastasi, että repustaan, ja kysyi kohteliaana, haluaisiko Ahonenkin omenan.

Paljastui, että miehellä oli rinkka täynnä tuoreita omenia.

– Pidän omenista, hän perusteli ja luennoi, kuinka erilaisia ruokia omenoista voi tehdä.

Talvet Ahonen suunnittelee tulevan kesän vaellusreittejä ja kirjoittaa edellisiä puhtaaksi. Hän tekee myös osa-aikaisia röntgenhoitajan töitä.

Tammikuun lopulla hän aloittaa kunnon kohottamisen kesäksi. Se tarkoittaa hiihtoa ja lenkkeilyä sekä muutamaa pitkää lämmittelykävelyä rinkka selässä.

– Kyllä talvella tulee vaelluksia ikävä. Se helpottuu, kun käyn Pispalassa Rajaportin saunassa.

Millainen vaellus on sitten ammattilaisen mieleen?

– Pidän enemmän pitkistä vaelluksista. Minulla menee usein 3–4 päivää vaellusmoodin saavuttamiseen. Edelleen vuonot ja jylhät maisemat säväyttävät. HÄSA

Kuule vaellusreiteistäHarri Ahonen luennoi Pohjois-Skandinavian vaellusreiteistä 8.3. kello 18 kirjaston musiikkisalissa Hämeenlinnassa.